Ulkoilua valoisaan aikaan
Pysyvä kesäaika lisäisi eteläisimmässä Suomessa valoisaa ulkoiluaikaa 90 tunnlla.
Kuva: Suomen Latu/Sampsa Sulonen
Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson otti uusimman Latu&Polku-lehden pääkirjoituksessa kantaa EU-tasollakin käytyyn keskusteluun kesä- ja talviajasta luopumisesta. Julkaisemme kirjoituksen kokonaisuutenaan myös Suomen Ladun verkkosivuilla. Karlsson kirjoittaa aiheesta seuraavanlaisesti:
"Suomen hallitus on ehdottanut EU:lle, että turhasta kellonaikojen siirtelystä kahdesti vuodessa luovuttaisiin. Hallitus ei vielä tässä vaiheessa halua ottaa kantaa siihen kumpi – kesä- vai talviaika – olisi parempi vaihtoehto.
Monet maat siirtyivät 1980-luvun alussa kesäaikakäytäntöön, koska sen uskottiin säästävän sähköä, vähentävän rikollisuutta ja onnettomuuksia sekä lisäävän ihmisten hyvinvointia valoisien iltojen myötä.
Monet oletetut hyödyt on myöhemmin kumottu ja haittojakin on löydetty: nykyisen järjestelmän pimeät aamut heikentävät mielen hyvinvointia. Useat maat ovatkin siirtyneet takaisin yhden ajan järjestelmään.
Kellonajoilla on merkitystä myös ulkoilijoille, vaikka suuri joukko voi valita entistä helpommin koska liikkuvat: eläkeläisiä, koululaisia ja osa-aikatyötä tekeviä suomalaisia on yli 2,2 miljonaa. Suurin merkitys kellonaikojen siirrolla on toimistoaikoina kokoaikatyötä tekevälle 1,5 miljoonalle suomalaiselle. Mitä pidempään arki-iltana on valoisaa, sitä todennäköisemmin ihmiset ulkoilevat.
Mikä olisi ulkoilun kannalta paras vaihtoehto? Nykyinen käytäntö? Vai siirtyminen pelkkään kesä- tai talviaikaan?
Teimme vuosilaskelman sillä oletuksella, että merkittävin muuttuja on valoisan ajan määrä arkisin kello 16–20 välillä. Laskelman perusteella ehdottomasti paras vaihtoehto olisi siirtyä kokonaan kesäaikaan, jolloin Etelä-Suomessa saisimme yli 90 tuntia ja Kiilopään korkeudella 40 tuntia vuodessa valoa ulkoiluun.
Toiseksi paras vaihtoehto olisi säilyä nykyisessä järjestelmässä. Huonoin vaihtoehto olisi siirtyä kokonaan talviaikaan, jolloin esimerkiksi Helsingissä valoisa ulkoiluaika vähenisi 74 tunnilla nykyisestä.
Suomalaisista aikuisista 96 % ulkoilee yhteensä 600 miljoonaa kertaa vuodessa. Yhdenkin prosentin muutos tarkoittaa kuutta miljoonaa ulkoilukertaa.
Valolla on suuri merkitys ulkoiluun ja sitä kautta ihmisten terveyteen – siksi toivon, että ulkoilu huomioitaisiin yhtenä tärkeimpänä argumenttina, kun harkitaan siirtymistä uusiin aikajärjestelmiin."
Kommentit
Talviaikaan (normaaliaikaan)
Kyllä talviaika on paras tai jopa yksi tunti viellä myöhempi tätä mieltä ovat terveystieteen asiantuntijat. Mitä vikaa on ulkoilla pimeässä ,jopa täällä syrjäkylillä on valaistut kuntoradat ,ja aamuisin voi jos on haluja ,niin käydä vaikka kävelyllä koiran kanssa tai ilman. Aikoinaan työelämässä jouduin menemään töihin yleensä puoli seitsemän ,muistan niitä lokakuun loppuja kun vettä satoi ja oli pimeää pitkään, eikä töistä päästyä ollut silloinkaan valoisaa ja lenkille lähdettäessä oli kuitenkin jo pimeää.
- 17.09.2018
Jotkut ulkoilevat myös aamuisin
Laskelmanne perustuvat siihen, että toimistotyöaikaa noudattavat ulkoilevat vain työpäivän jälkeen. Itse kuulun joukkoon, joka ulkoilee myös kukonlaulun aikaan ennen työpäivän alkamista, n.klo 6 aikaan aamulla. Enkä usko olevani ainut aamureippailija Suomenmaassa. Itse kyllä kannatan normaaliaikaa, jolloin aurinko on lakipisteessään klo 12 niin talvella kuin kesälläkin. Ei siitä pääse, että talvella Suomessa on pimeää. Kaupungeissa on katuvalot ja meillä maalla käytetään taskulamppuja! Ulkoilu on asennekysymys, oli sitten pimeää tai valoisaa. Joskus saattaa jopa sataakin, mitäs sille tehtäisiin?
- 17.09.2018
Liikunta kunniaan
Voi hyvänen aika että olet yksinkertainen ihminen. Himoliikkujat ovat erikseen mutta tavallinen ihminen ei lähde aamulla lenkille ennen töitään. Eikä myöskään pimeässä niin helposti. Kyllä se näin on ettäjutussakin määritelty aika 16-20 on kriittisin. Ja tähän kesäaika tuo apuja elokuu-toukokuu välillä.
- 18.09.2018
Talviaika
Toiminnanjohtajanne kommentti pysyvään kesäaikaan siirtymisestä on käsittämätön. Niin sanottu talviaika on normaaliaika, ja eikä silloin muka voitu ulkoilla riittävästi?
Kuka haluaa repiä väsyneet lapset kouluun ja lähteä itse töihin säkkipimeässä? Tunti valoisaa aamulla merkitsee verrattomasti enemmän kuin aamulla. Ja moni meistä hiihtää tai liikkuu muuten juuri aamuisin.
Ei enää tämmöisiä möläytyksiä muuten hyvältä järjestöltä.
- 18.09.2018
Talviaika on normaaliaika
Oletteko karttaa katsoneet viimeaikoina? Suurin osa Euroopasta seuraa aikaa jossa aurinko on korkeimmillaan ennen kahtatoista - ainoastaan Norjan Finnmark muodostaa millään tavalla mainittavan poikkeuksen. Kivahan se on illalla mennä lenkille mutta miten tuota jaksaa jos aurinko nousee vasta kun on menossa lounaalle? Järki käteen! Ei me asuta Prahassa, Napolissa saati Vänernin rannalla.
- 18.09.2018
kellot kesään
Jokainen voi miettiä näitä valoisia 'kesäajan' syksyisiä aamuja ja iltoja, joissa aurinko nousee suhteellisen aikaisin ja illalla on valoisaa paitsi arki-iltoina, myös viikonlopun harrastuksille. Emme kai me halua luopua tästä ympäri vuoden?! Ei missään tapauksessa. Nykysysteemin jatkaminenkin on parempi vaihtoehto kuin siirtyminen pysyvään talviaikaan. Kiitos Eki Karlssonille.
- 20.09.2018
kellot kesään
Jokainen voi miettiä näitä valoisia 'kesäajan' syksyisiä aamuja ja iltoja, joissa aurinko nousee suhteellisen aikaisin ja illalla on valoisaa paitsi arki-iltoina, myös viikonlopun harrastuksille. Emme kai me halua luopua tästä ympäri vuoden?! Ei missään tapauksessa. Nykysysteemin jatkaminenkin on parempi vaihtoehto kuin siirtyminen pysyvään talviaikaan. Kiitos Eki Karlssonille.
- 20.09.2018
(Ei otsikkoa)
Käsittämätöntä, että kesäaikaa perustellaan ulkoilulla, kun preferenssien pitäisi olla kaupankäynnissä, diplomatiassa tai EU:ssa. Kesäaika on sama kuin Moskovan aika UTC+3 ja miksi ihmeessä meidän pitäisi ulkoilun takia kasvattaa aikaeroa muuhun Europpaan? Vieläpä EU:n jäsenenä? Suomen tulee pysyä normaaliajassa ja vain tällä tavoin voimme voittaa: aikaero muuhun Eurooppaan joko pysyy tai pienenee riippuen siitä mitä muut valtiot valitsevat ja kyllähän siinä olisi etunsa jos esim. Saksassa olisikin sama aika kuin Suomessa.
- 30.09.2018
Kesäaika
Ehdottomasti KESÄAIKA !
Se yksi tunti tekee paljon illasta, aamulla ei. Aamut on muutenkin pimeitä ja valot on keksitty.
- 06.10.2018
Aurinkokello
Vuorokautinen valoisuuden määrähän on fakta, riippuu vain paikasta missä päin maapalloa ollaan ja mihin vuodenaikaan. Ja sitten hiukan ehkä säistä. Ei se ole mikään mielipidekysymys. Erikoinen tapa uskotella valon lisääntyvän esitetyillä laskelmilla. Kysymyshän on vain siitä, kuinka kukin aikaansa käyttää.
- 07.10.2018
Kyllä talviaika on paras.
Kyllä talviaika on paras.
- 20.10.2018
Laskelmanne ovat puutteelliset
Suomen Latu on on ottanut vahvasti kantaa pysyvän ns. kesäajan puolesta. Latulaiset ovat halunneet välttää ylimalkaista kannanottoa ja laskelmiensa avulla ovat mielestään päässeet selviin tuloksiin kesäajan puolesta.
"Teimme vuosilaskelman sillä oletuksella, että merkittävin muuttuja on valoisan ajan määrä arkisin kello 16–20 välillä. Laskelman perusteella ehdottomasti paras vaihtoehto olisi siirtyä kokonaan kesäaikaan, jolloin Etelä-Suomessa saisimme yli 90 tuntia ja Kiilopään korkeudella 40 tuntia vuodessa valoa ulkoiluun.
Toiseksi paras vaihtoehto olisi säilyä nykyisessä järjestelmässä. Huonoin vaihtoehto olisi siirtyä kokonaan talviaikaan, jolloin esimerkiksi Helsingissä valoisa ulkoiluaika vähenisi 74 tunnilla nykyisestä."
Siteerattu jokseenkin vahva kannanotto kesäajan puolesta perustuu siis laskelmiin, joiden tulokseksi saatiin noin 170 tuntia (yli 90 tuntia plus 74 tuntia). Tämä olisi ilmeisesti se tuntimäärä, joka Etelä-Suomessa ulkoreippailijalla olisi valoisaa aikaa kellonaikana 16-20 enemmän käytettävissä siirryttäessä pysyvään kesäaikaan normaaliaikaan verrattuna. Tuo laskelma on koko lausunnon perusta, joten sitä kannattaa tutkia vähän tarkemmin.
En puutu tuohon 170 tuntiin sen enempää. Uskon sen suuruusluokkana olevan oikea. Aurinko olkoon horisontin yläpuolella kesäajan vuonna noin 170 tuntia enemmän kuin talviajan vuonna. Kuitenkaan se ei kerro mitään siitä, miten hyvät tai huonot mahdollisuudet työssäkäyvällä Ritva "Ritu" Reippaalla on ulkoilla näissä kahdessa ajanlaskussa. Se kertoo vain kahden laskelman eron kesäajan hyväksi ilman mitään suhdetta kokonaisuuteen.
Vuodessa on 8760 tuntia, joista noin puolet on ilmeisesti valoisaa aikaa. Näistä kolmasosa eli koko vuorokaudesta kuudesosa 1460 tuntia sattuu tutkimusväliin klo 16-20. Se olisi siis teoreettinen maksimituntimärä valoisaa aikaa vuodessa tuohon kellonaikaan. Toisesta suunnasta saadaan teoreettiseksi maksimieroksi kesäajan hyväksi 365 tuntia. Sehän on muuten varsin yleinen käsitys! Kesäaika lisäisi valoisaa ilta-aikaa joka päivä tunnilla. Laskelmienne 170 tuntia on kuitenkin alle puolet 365:sta. Sen kertomatta jättäminen ei oikeastaan ole puolusteltavissa.
Pyöristetään tämmöiseksi ensimmäinen tuloksenne: Kaikista vuoden nelituntisista tuolla välillä kesäaikasysteemi antaisi vain kymmenisen prosenttiyksikköä valoaikaa enemmän kuin talviaikainen. Ero on pieni siksi, että oloissamme on pitkät valoisat ja pimeät kautensa jolloin molemmat ovat tasaveroisessa asemassa. Ei tämäkään vielä juuri selvitä koko kuvaa Ritu Reippaalle.
Kesäajan hegemonia hänen kannaltaan kapenee entisestään tarkasteltaessa vain päivien lukumäärää jolloin myöhäisempi auringonlasku antaa sen tunnin lisäaikaa valoisan ajan ulkoiluun illalla neljän tunnin aikana. Itse tutkin tavallisen työpäivän jälkeistä aikaväliä klo 17-21. Eihän tässä oikeastaan tuntilukuja tarvittaisi ollenkaan. Taitavat vain hämätä ajattelussa. Ritullekin taitaa riittää yksi ulkoilukerta illassa.
Oulun eteläpuolisessa Suomessa näitä tällaisia päiviä on vain kolmasosa vuodesta, nelisen kuukautta. Helmi-huhtikuulla runsas kaksi kuukautta ja elo-lokakuulla vajaa kaksi kuukautta. Siis sen yhden ainokaisen lisävalotunnin saisi vain varsin rajoitettuna aikana vuotta. Tämä olisi suomenlatulaisten pitänyt osata kertoa Ritva Reippaalle selkosuomella. Ei se vieläkään ole myöhäistä.
(Ohi käsikirjoituksen: Suomea etelämpänä kesäaika on merkitykseltään suurempi. Roomassa kesäajan hyötyaikaa on 10 kuukautta tammikuusta marraskuuhun, ja Berliininiä voi pitää jonkinlaisena rajaseutuna mitä tulee kesäajan iltavaloisuushyötyyn: käytännössä tasapeli, 183 hyötypäiviä ja 182 niitä fifty-fifty-päiviä, toki leveyspiirin lisäksi myös pituuspiiri...)
Suomenlatulaiset ovat sitoneet kesäajan, nyt kyseenalaistamani, valoisuusvoiton ulkoliikuntamääriin näin: "Mitä pidempään arki-iltana on valoisaa, sitä todennäköisemmin ihmiset ulkoilevat."
En tiedä, mistä tutkimuksesta tuo on, mutta minä en ainakaan usko asian olevan ollenkaan noin yksinkertainen. Kun valoisan ajan määrä vaihtelee vuodessa niinkin paljon ja samalla meillä on neljä eri vuodenaikaakin, ei todennäköisyys osallistua liikuntaan yksittäisen liikuntaa harrastavan kannalta tuolla tavalla kasva. Asian voi varmistaa Ritva Reippaalta!
Esimerkki tämäkin. Jos taloyhtiössä pelataan kesälomien päätyttyä pihalla lentopalloa kuten kevätkesälläkin (jolloin totisesti ei ole valosta puutetta), niin se puolitoistatuntinen pelataan sopivaan aikaan viideltä tai kuudelta aloittamalla. Ei ole tilanteessa seuraavaa peliporukkaa, jolta pelit jäisivät pimeyden takia pelaamatta. (Esim. syyskuun kymmenes päivä: Aurinko laskee Helsingissä talviajan mukaan klo 20, kesäajan mukaan klo 19. Mutta muistakin syistä kuin valon vähenemisestä monet jo haluavat lopettaa kauden.)
Toinen esimerkki. Jos taas ajatellaan yksittäisen lenkkeilijän kannalta, niin ei se, että nämä vähenevät ratkaisevasti pimeän tultua (jos vähenevät!), todista mitään siitä, että lenkkeilijöiden määrä vähenisi jos siirryttäisiin takaisin normaaliaikaan. He vain siirtäisivät lenkkinsä aikaisemmaksi. Itse asiassa olen ollut huomaavinani, että iltaisin pimeän aikaan niitä näkee enemmän kuin muuhun aikaan. Nuorehkot naiset (perheelliset?) ja ehkä myös varttuneemmat valitsevat kaupunkioloissa ehkä ihan tarkoituksellisesti lenkkiaikansa tuolta kahdeksan, yhdeksän paikkeilta.
Kevättalvenkin mahdollisesti käsittävä kesäaika antaisi arkipäivinä helmikuun loppupuolella tunnin, puolitoista aikaa valoisan ajan hiihtelyyn. En väitä vastaan, mutta nykyajan lumiolot aikaistuvine keväineen ovat siirtämässä tämän mukavan mahdollisuuden vääjäämättä marginaaliin. Uskon hyvinkin, että Paloheinän maastossa on ihanneoloissa jopa ruuhkaa silloin, mutta en oikein niele sitä, että tunti lisävaloaikaa ratkaisevasti lisäisi latujen käyttöä tuolloin. Tämäkö olisi se latulaisten pääargumentti, joka kuitenkin on haluttu verhota aika epäselvien laskelmien kaapuun?
Lapin ruskamatkailu tuskin kärsii paluusta normaaliaikaan. Ovathan he pääsääntöisesti lomalaisia. Kevään hiihtoturisteillakaan ei luulisi olevan niissä oloissa normaaliajan vastaista kantaa. Pikemminkin päinvastoin. Aurinko paistaa nykyisenä kesäaikana pitkänkin hiihtolenkin jälkeen, mutta aamupakkasella ei tee mieli vielä lähteä. Muilta osin en tämmöisenä harrastelijana lähde miettimään, miten Lapin erikoisolot tulisivat parhaiten huomioonotetuiksi tulevissa ajanlaskujärjestelmissämme.
Luonnossa liikkujien puolestapuhujana suomenlatulaiset ovat vaarassa menettää uskottavuuttaan väheksymällä auringon ikiaikaista merkitystä vuorokautis- ja vuosikierrossamme. Kellot ovat vain ihmisen kehittelemiä vekottimia, jotka ovat hyödyllisiä myös luonnon ymmärtämissä. Siihen luontoon kuuluvat niin aamut ja illat kuin keväät ja syksytkin. Ikiaikaisesti aurinko on meille viestittänyt niiden saapumisen. Sen unohtaminen voi merkitä eksymistä.
- 28.10.2018
Oikaisu
Tuohon ylläolevaan tuli virhe sen iltaisen lentopallokauden loppumisen yhteydessä. Syyskuun kymmenes päivä aurinko laskisi Helsingissä tietysti talviajan mukaan klo 19 ja kesäajassa klo 20.
Enpä taida olla ainoa jolta tuon kiistatunnin kanssa joskus vähän lipsahtaa. Suomessa kokeiltiin kesäaikaa sotavuonna 1942. Helsingin kaupunginkirjaston kysymyspalstalla osataan kertoa, että ainakaan Orimattilassa ei kesäajasta tykätty ollenkaan. Niinpä kunnassa kieltäydyttiin tyystin kellon viisareitten kääntelemisestä.
Kirjaston väki lopettaa vastauksensa: "Tuohon aikaan, vuonna 1942, radiokuuluttaja siis saattoi kertoa aikamerkin suurin piirtein seuraavaan tapaan: 'Kello on kaksitoista, paitsi Orimattilan kunnassa se on yksi iltapäivällä'".
Mene ja tiedä, onko totta vai tarua, ja missä vaiheessa jompaakumpaa on sitten tuo tuntimme kiepsahtanut väärälle puolelle. Kuvaava esimerkki joka tapauksessa!
- 30.10.2018
UTC+2,5
Kompromissi ja siirryttäisiin kelloa talviajasta puolituntia eteenpäin.
- 01.11.2018
Kesäaika ei lisää liikuntaa, mutta huonontaa terveyttä
Suomen Ladun kanta perustuu puhtaaseen spekulaatioon. "Mitä pidempään arki-iltoina on valoisaa, sitä todennäköisimmin ihmiset ulkoilevat". Kukaan Suomessa ei ole koskaan elänyt talvisin kesäajassa, joten siitä ei ole kenelläkään kokemusta. Aikuisten tulisi mennä nukkumaan mieluiten kello 21-24 välillä, jotta unta saadaan riittävästi ennen seuraavaa työpäivää. Aamuvalo käynnistää aivojen sisäisen kellon ja näin ollen olisi hyvä, että aurinko nousee varhain. Julkaistujen tutkimusten mukaan kesäajan käyttö lisää todellisuudessa esim lasten/ nuorten liikuntaa vain muutamalla minuutilla vaika aikaero onkin tunnin mittainen. Suomen ladun laskemien mukaan siis vuoden aikaan Etel-Suomessa 90 tuntia enemmän valoa aikaansaisi vuositasolla vain noin 2-3 tunnin lisääntymisen liikunnan määrässä. Saman aikaisesti risi sihen, että moni ihminen ei nukkuisi riittävästi kasvaa monikertaisesti. Asiasta on myös tieteellistä näyttöä.
Näin tärkeällä asialla on vaarallista ja edesvastuutonta perustella asioita ainoastaan "minusta tuntuu" periaatteella. Suomessa on eletty ennen 1980-luvun alkua pysyvässä normaaliajassa eli "talviajassa" ja suomalaiset liikkuivat suhteessa enemmän kuin tänä päivänä. Myös suomalaisten suhteellinen urheilumenestys oli tuolloin parempi kuin viime vuosina, jolloin on käytetty kesäaikaa. Kesäaikaa ja iltapäivän auringonvaloa tärkeämpää liikuntaharrastusten kannalta on olemassa paljon muita tekijöitä. Voidaan tehdä myös kysymys Lapissa elävistä ihmisistä. Napapiirin pohjoispuolella on pitkä kaamos ja pitkä ikuinen kesä. Aikavyöhykkeen siirtämisellä suuntaan tai toiseen ei asiaan paljoa vaikuteta. Kuitenkin valon painottumisella aamuun on osoitettu olevan useita terveyshyötyjä. Liikunnallisesti Pohjois-Suomessa asuvat hiihtäjät ovat menestyneett erinomaisesti jo ennen kesäajan käyttöön ottamista. Liikunta on hyväksi ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle, mutta ei tule unohtaa riittävän unen merkitystä. Ihminen ei voi elää ilman riitävää unta, mutta liikunta ei ole välttämätöntä ihmiselämälle. Jos liikuntaa lisätään unen kustannuksella mennään ojasta allikkoon.
- 05.11.2018
Normaaliaikaan eli talviaikaan
Talvi-ja kesäajan aikana suomalaiset ovat lihoneet entisestään. Palaamalla oikeaan aikaan eli talviaikaan ihmiset liikkuvat mielellään hämärässä ja rasvat sulaa. (hämärässä on tunnelmaa) Monet ihmiset liikkuvat jäähalleissa, liikuntataloilla ym harrastuksissa ja vaikka neulovat kotona pimeän aikana. Illalla on mukava mennä nukkumaan pimeässä jolloin unen päästäkin saa paremmin kiinni ja aamulla aikaisin virkeänä ulos ja pieni lenkki ennen töihin menoa, siitä työnantajakin tykkää kun on virkeitä ja aikaansaavia työntekijöitä.
- 19.11.2019