Suomen Ladun eduskuntavaalikirjoitussarjassa esitellään liikuntaan ja ulkoiluun profiloituneita kansanedustajaehdokkaita. Lue, mitä kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo ajattelee meille tärkeistä asioista.
Sinuhe Wallinheimo (Kokoomus) on kansanedustaja. Ennen poliittista uraansa Wallinheimo tuli tunnetuksi jääkiekkomaalivahtina. Hän on pelannut kotoisan SM-liigan lisäksi Ruotsissa, Saksassa, USA:ssa ja Venäjällä.
Suomen Ladun tavoitteena on, että ulkoilusta ja liikunnasta tulisi kaikille elämäntapa. Onko tämä sinusta tärkeä tavoite? Miten edistäisit kansanedustajana tavoitteen toteutumista?
”Suomalaisten liikkuvuuden lisääminen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen on lähivuosien tärkeimpiä tehtäviä. Suomea ja suomalaista hyvinvointia uhkaa jaksamisvaje. Samalla kun nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi vaadittaisiin entistä pidempiä työuria, yhä useampi meistä on entistä huonommassa fyysisessä kunnossa.
Erityisen huolissani olen suomalaisista lapsista ja nuorista. He liikkuvat tällä hetkellä vähiten läntisessä maailmassa. On selvää, että jos tähän liikkumattomuuspommiin ei puututa, räjähtää se meidän silmillemme enemmin tai myöhemmin kasvavina kuluina toisaalla.
Kansanedustajan rooli liikuntapommin purkamisessa on omasta mielestäni kahdenlainen. Ensiksikin me tarvitsemme päättäjiä, jotka jaksavat pitää liikkumattomuudesta ja sen kustannuksista meteliä. Siihen olen ainakin muutamien tiedotusvälineiden mukaan jo tällä ensimmäisellä kaudella osallistunut aktiivisimmin kaikista kansanedustajista.
Toiseksi liikuntapommin purkaminen edellyttäisi sitä, että pikku hiljaa vahvistunut käsitys liikkumattomuuden vaikutuksista saadaan näkymään budjettipäätöksissä. Nyt koko liikuntabudjetin koko valtion noin 54 miljardin euron budjetista on 150 miljoonaa euroa ja tästä vain pieni osa käytetään hankkeisiin, joilla tähdätään oikeasti lisäämään suomalaisten intoa liikkua.”
Suomalainen yhteiskunta tarvitsee iloa ja yhteisvastuuta. Kansalaistoiminnan esteenä on byrokratiaa, mutta myös henkisiä ja kulttuurillisia esteitä. Tarvitaan lisää pop up -henkeä ja mahdollisuuksia toteuttaa itseämme. Oletko samaa mieltä? Miten kehittäisit kansalaisyhteiskuntaa innostavammaksi? Anna esimerkkejä.
”Olen samaa mieltä. Kaikki toimet, jotka lisäävät suomalaisten mahdollisuuksia harrastaa tai osallistua yhteiskuntaan lisäävät hyvinvointia. Paras keino päättäjille edistää vilkasta kansalaisyhteiskuntaa on parantaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä. Kysymykseen tulee tällöin erityisesti kansalaistoimintaan liittyvät ratkaisut byrokratiassa, normituksessa ja rahoituksessa.
Hyvä ja konkreettinen esimerkki liittyy ikääntyneiden yhteisöllisen asumiseen. Nyt käytössä olevat rahoituskanavat ovat tehneet monen ikääntyneiden keskuudessa suositun yhteisöllistä asumista kehittävän yhdistyksen toiminnan epävarmaksi. Tarvittava yhteiskunnallisen resurssi näihin hankkeisiin olisi kuitenkin todella pieni siitä saataviin hyötyihin verrattuna. Vanhusten yksinäisyyden väheneminen, laadukkaampi kotihoito sekä täysivaltaisempi osallistuminen yhteiskuntaan ovat kaikki helpommin toteutettavissa senioreiden yhteisöllisissä asunto-osakeyhtiöissä.”
Vapaaehtoistoiminta varmistaa liikunnan tasa-arvoisuuden ja maksuttomuuden. Mitä mieltä olet kansalaisjärjestöjen hallinnollisen taakan karsimisesta ja verovapauden säilyttämisestä?
”Kannatan kansalaisjärjestöjen hallinnollisen taakan karsimista ja vireämpään toimintaan kannustavaa verotusta. Yhteiskunnan ei pidä omilla toimillaan rajoittaa suomalaisten halua kehittää yhteiskuntaa parempaan suuntaan.”
Liikutko luonnossa? Kerro kokemuksesta, joka jäi mieleen?
”Liikun, mutta mielelläni liikkuisin vielä lisää. Parhaat luontoliikuntakokemukset liittyvät kalastusreissuihin lasteni kanssa. Vaikka oikeita kaloja ei kovin monella reissulla ole saatukaan, on mukaan tarttunut toisenlaisia ’saaliita’ yhdessä olemisesta, joita ei muualla voi kokea.”
Kommentoi