Vaara vaanii kohvajäällä
Kohvajään kantavuus ei vastaa totuttua alkutalven teräsjäätä, vaan on jopa puolet sitä heikompaa.
Kuva: Hannu Kiiskinen
Jäille ei tänä talvena ole juuri ollut asiaa – jos niitä on ollut ensinkään. Suuret vesistöt aina Kainuuta myöten ovat olleet vapaina kunnon pakkasten puutteessa. Vain Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla jäitä on ollut yleisesti kuukauden, parin ajan.
Pienemmissä järvissä ja lammissa, joissa jäätä esiintyy, se on alkutalvena syntynyt varsin pienillä pakkaslukemilla. Ensimmäisen teräsjään pinnalle on sitten pian satanut lunta, joka on sekoittunut joko lumen painosta jään alta nousseeseen tai taivaalta sataneeseen veteen. Syntyneen sohjokerroksen on pakkanen kovettanut kohvajääksi.
Kohvajään kantavuus ei vastaa totuttua alkutalven teräsjäätä, vaan on jopa puolet sitä heikompaa. Jos viisisenttinen teräsjää kantaa ihmisen, niin kohvajäätä vaaditaan jopa kymmenenkin senttiä.
Kohvajään kantavuuden arviointi on vaikeaa. Kohvajää on valkoista ja läpinäkymätöntä, eikä se pidä murtuessaan ääntä kuten teräsjää. Koska kohvajään kestävyys riippuu ratkaisevasti pohjalla olevan teräsjään kannosta, voi se yllättäen pettää vaikka paikallaan seisovan alta. Kun lauhaa keliä on jatkunut pidempään syöpyy pohjan teräsjää vesivirtauksista. Huokoinen lumensekainen kohvajää myös pehmenee suojasäällä nopeammin kuin teräsjää.
Varoitukset jäälle menosta on nyt syytä ottaa vakavasti. Verkonlaskuun kiirehtivän on tutkittava jään paksuus ja sen laatu tavallistakin tiuhemmin ja tarkemmin. Varmuusmarginaalia jään paksuuden vaihtelulle on hyvä varata. Jääsauva tai tuura, pelastusköysi, naskalit ja kaveri on ehdottomasti ottettava mukaan. Ja jos vielä tietää että omat kuivat vaihtovaatteet ovat lähettyvillä, ovat edellytykset huolellisesti tapahtuvaan jäälle menoon olemassa.
Alkava pakkasjakso tuo jäänkäyttäjälle helpotusta, mutta uuden vahvan jään kasvu lämpöä eristävän kohvan alla on totuttua hitaampaa.
Suomen Ladussa jäällä liikkumisen ammattilaisia ovat retkiluistelijat. Suomen Retkiluistelijat ry on lajin erikoisseura ja Suomen Ladun jäsenyhdistys. Lue lisää toiminnasta osoitteessa www.skrinnari.fi.
Kommentoi