Uimapukukierros
Tänä talvena uidaan retrosti. Mitä jos sinäkin vaihtaisit nykyiset simmarisi villaisiin?
Päälläsi olevat vaatteet ovat aina jonkun suunnittelemia. Ne eivät synny tyhjästä, niillä on ehkäpä jonkinlainen tarina tai ainakin syy, miksi ne on valmistettu.
Suomen Urheilumuseossa oli syyskuun loppuun saakka esillä Liiku! Move! -näyttely, joka loi katsauksen suomalaisten nykysuunnittelijoiden liikuntatuotteisiin. Suunnittelijakaksikko Estelle Bergenheim ja Tetta Kannel olivat tuoneet näyttelyyn talviuintiin tarkoitetun pukumalliston.
Huomiota herättävän suunnittelukokonaisuuden ehdoton tähti oli kirjavasta villalangasta kudottu, 30-lukua henkivä neulosuimapuku. Uima-asuun kuuluivat lisäksi hattu, säärystimet ja rannelämmittäjät.
Estelle Bergenheim lupautui esittelemään uimapukumallistoa tarkemmin sateisessa Espoon Haukilahdessa.
"Suunnittelutyöni tavoitteena on edistää erilaisten käyttäjäryhmien hyvän olon tunnetta", freelance-suunnittelija ja innokas talviuimari aloittaa.
Talviuintiasua suunnittelemaan johdatti kuitenkin ensisijaisesti rakkaus lajiin:
"Avantouinti on kuin ortodoksinen jumalanpalvelus, kokonaisvaltainen kokemus, kehon tunne, kanssakäyminen muiden kanssa, mielihyvä", Estelle luettelee.
Kymmenen vuotta talviuintia harrastanut suunnittelija on miettinyt uidessaan myös sitä, miten nykyisiä uima-asuja voisi kehittää paremmiksi.
"Se on se suunnittelijan näkökulma, ammattitauti", Estelle naurahtaa.
Mutta mistä idea villaiseen uima-asuun?
"Se oli muistikuva lapsuudesta. Isäni käytti villaista uimapukua", Estelle kertoo.
Suunnittelutyön iskusanoiksi muodostuivat vanhat uima-asut, ekologisuus, suomalaisuus ja mahdollisuus kutoa oma uima-asu. Lähi- ja luomutrendiä siis parhaimmillaan.
"Suomessa käytettiin vielä 1950-luvulle asti villauikkareita. Nailon oli itse asiassa pula-ajan tuote", Estelle muistuttaa.
Suunnittelijaparin työnjako oli selvä: Estelle vastasi suunnitteluun liittyvistä käytännöllisistä asioista, kuten kehon kylmäpisteiden huomioimisesta, Tetta asujen ulkonäöstä.
Uima-asut eivät ole tuotannossa. Keskusteluja on kuitenkin käyty neulosuimapuvun mallin antamisesta lankafirman käyttöön.
Yksilöllinen, itse kudottu uimapuku. Kuinka tyylikästä se olisikaan?
Teksti Panu Könönen Kuvat Antero Aaltonen