Suomen Ladun hallituksesta, päivää!
Suomen Ladun hallituksessa on kaksi uutta jäsentä. Hannu Backman Tiirismaan Ladusta ja Matti Niemelä Helsingin Ladusta. Nyt uusien jäsenten on aika esittäytyä ja vastata latuaiheisiin kysymyksiin.
Miten pitkä on latuhistoriasi?
Hannu: Liityin latuun vuoden 1995 tienoolla.
Matti: Liityin Latuneuvojiin vuonna 2006 ja Helsingin Latuun seuraavana vuonna.
Miten ajauduit toimintaan mukaan?
Hannu: Aloin käydä talkoissa ja kerran sitten menin kokoukseen - no, heti ekalla kerralla napsahti hallituspaikka.
Matti: Ajautuminen on oikea termi, niinhän elämässä usein käy. Särjin polveni noin kolmannessakymmenennessä Jukolan Viestissä, ja piti pohtia liikkumiselle uutta suuntaa. Vanhana suunnistajana ja Lapin vaeltajana ajattelin, että olisi mukava opastella ihmisiä vaelluksilla. Kävin Suomen Ladun opaskurssit ja olenkin siitä lähtien ollut Helsingin Ladussa oppaana vaelluksilla ja retkillä, pitänyt suunnistus- ja retkikursseja sekä ollut johtokunnassa nelisen vuotta.
Mitä työtä teet latujen ulkopuolella?
Hannu: "Siviilissä" toimin muovialan tehtaan kunnossapidon työnjohtajana. Koulutukseltani olen kolminkertainen teknikko: kone-, muovi-, ja jänkäteknikko (eräopas).
Matti: Viimeiset 25 vuotta olin myyntihommissa, myyntipäällikkönä ulkomaankuljetusyrityksissä. Viime keväänä aloin opiskella erä- ja luonto-oppaaksi Siikaranta Opistolla, josta valmistun kohtapuoliin.
Mikä on suosikki latulajisi? Ja asteikolla yhdestä kymmeneen, kuinka friikki olet sen parissa?
Hannu: Paras lajini on hiihto eri muodoissa, kuten umpihankihiihto sekä pitkänmatkan hiihdot perinteisellä tyylillä.
Matti: Vanhempani olivat suunnistajia ja innokkaita Lapin vaeltajia. Katselin juuri vanhoja valokuvia ja löysin hienon kuvan itsestäni Sokostin huipulla 11-vuotiaana. Lapinhulluutani ei tarvitse erikseen diagnosoida, se on perinnöllistä ja pysyvää. Eli vastaus: vaellukset, 10.
Mikä muu kiinnostaa?
Hannu: Muita vapaa-ajan harrastuksia ovat kesäisin soutu, pyöräily, vaellus, ja suunnistus. Talvisia ovat hiihto ja verkkokalastus. Lisäksi olemme mukana tukiperhe-toiminnassa.
Matti: Harrastan kaikkea ulkoilua, kalastusta, sauväkävelyä, hiihtoa. Rämpyttelen kitaraa ja lauleskelen omaksi ilokseni. Luen paljon. Melonta on alkanut kiinnostaa yhä enemmän, ehkä vielä innostun suunnistuksestakin uudelleen. Kultaakin on kiva kaivaa Ivalojoella.
Miltä ensimmäiset kuukaudet Suomen Ladun hallituksessa ovat tuntuneet?
Hannu: En ole vielä oikein sisäistänyt kaikkea toimintaa, mutta opettelemalla pääsen kyllä mukaan.
Matti: Viimeaikoina on ollut kiirettä, kun opiskelu on loppusuoralla. Minut on otettu hyvin vastaan ja olen huomannut, että on paljon opittavaa. Pyrin perehtymään asioihin hyvin ja toimimaan aktiivisesti kaikkien latulaisten hyväksi.
Mikä Suomen Ladussa on parasta?
Hannu: Ulkoilu- ja liikuntainnostuksen lisääminen tavallisten ihmisten keskuudessa...ei vain kilpailuhenkinen liikunta. Valtakunnallinen kattavuus toiminnassa.
Matti: Parasta ovat ihmiset, joita tässä touhussa kohtaa. Toisella tapaamisella ollaan jo vanhoja ystäviä. Samanhenkisyys, yhteiset arvot ja rakkaus luontoon ja liikkumiseen. Koen, että teemme kaikki arvokasta työtä tavallisten ihmisten liikuttamiseksi, kukin omista lähtökohdistaan ja omalla tavallaan.
Suomen Ladussa on varmasti myös kehittämistä. Mitä asioita haluaisit itse edistää?
Hannu: Houkuttelevien tapahtumien kehittely.
Matti: Koulutusasiat ja liikunnan olosuhdetyö kiinnostavat. Luonnossa liikkumisen pitäisi olla kaikille mahdollista ja edullista. Liikkuva elämäntapa lähtee lapsuudesta. Keskusjärjestö on olemassa latuyhdistyksiä ja sitä kautta jäseniä varten. Talousasiatkin ovat tärkeitä toiminnan tehokkuuden ja jatkuvuuden kannalta.
Ulkoilijan paras eväs on:
Hannu: Reipas ja iloinen mieli.
Matti: Helppo kysymys: Kunto näkkileipä, voi, Olympia sulatejuusto, metwursti, Emmental-juusto. (pahoittelen tuotemainontaa). Joskus se on pekoniaamiainen, joskus pikaisesti hotkaistu valmis retkiruoka...