Sohvaperuna vai himoliikkuja?
Onko liikunta jäänyt kiireiden takia tai onko puhti muuten vain pois? Oletko satunnainen liikkuja, jolle suositeltava liikuntamäärä on kaukainen haave? Älä huoli, pienikin liikunnan lisääminen vaikuttaa positiivisesti. Katso, mitä liikkujatyyppiä olet ja mitä saavutat liikkumalla.
SOHVAPERUNA tekee istumatyötä ja nimensä mukaisesti viettää vapaa-ajan lähes ilman liikuntaa. Matkat taittuvat oman lihasvoiman sijaan hevosvoimilla.
Pienikin säännöllisen liikunnan lisääminen vaikuttaa positiivisesti sohvaperunan kuntoon ja elämänlaatuun. Sydämen ja keuhkojen toimintakyky alkaa parantua ja keho selviytyy paremmin stressistä, sairauksista ja ikääntymisestä. Vaikutuksia tulee lisää, mitä enemmän liikkuu.
Alkuun pääsee kävelemällä tai pyöräilemällä lyhyemmät asiointi- tai työmatkat. Sen jälkeen liikuntaa voi lisätä rennolla ja mukavalla lajilla.
Jos sohvaperunalle on päässyt kertymään myös ylipainoa, liikuntaharrastus kannattaa aloittaa vähemmän niveliä kuormittavasta liikunnasta, kuten pyöräilystä tai uinnista.
SUNNUNTAIKÄVELIJÄ harrastaa silloin tällöin kevyttä liikuntaa. Liikunta ei ole säännöllistä, vaan se saattaa jäädä loma-aktiviteetiksi ja päivittäinen liikkuminen on korkeintaan kevyttä kävelyä ja hyötyliikuntaa.
Lisäämällä liikuntaa sunnuntaikävelijän mieliala paranee, stressinsietokyky lisääntyy ja tuki- ja liikuntaelimistön kunto paranee.
Jotta sunnuntaikävelijä saavuttaisi liikunnalla terveyshyötyjä ja ylläpitäisi kuntoa ja hyvinvointia, liikkumisen tulisi olla säännöllistä ja välillä myös rasittavaa. Lajeiksi on hyvä valita sekä kestävyys- ja lihaskuntoliikuntaa että liikehallintaa. Liikuntakertoja kannattaa lisätä viikoittain maltillisesti, ettei innostus lopu heti alkuunsa.
KUNTOILIJAN liikunnassa on säännöllisyyttä: hänen liikkumistaan voi kutsua jo harrastamiseksi. Kuntoilija liikkuu useamman kerran viikossa hieman reippaammin joko hyötyliikunnan tai eri lajien parissa.
Mitä enemmän ja monipuolisemmin kuntoilija liikkuu, sitä enemmän hän siitä hyötyy. Sydänlihas voimistuu, verisuonet laajenevat ja aivohalvauksen riski vähenee. Painonhallinta on helpompaa ja verensokeritasapaino sekä veren rasva-arvot paranevat. Myös sydän- ja verisuonitautien sekä sydänkohtauksen riski pienenee.
HIMOLIIKKUJAA voi kutsua urheilijaksi. Liikunnan harrastaminen on suunnitelmallista ja sillä halutaan saavuttaa tuloksia. Himoliikkujan viikkoon kuuluu rasittavaa liikuntaa useana päivänä. Lisäksi hän on todennäköisesti työmatkaliikkuja.
Himoliikkuja ei useinkaan liiku terveyshyötyjen takia, vaan ne tulevat kaupanpäällisenä. Kun liikutaan todella kovalla teholla, saattavat riskinä olla erilaiset urheiluvammat. Jos näiden lisäksi paino laskee epäterveellisen paljon, kannattaa miettiä harjoittelun kohtuullistamista.
Liikkujatyypit ja liikunnan vaikutukset perustuvat ruotsalaisen Karoliinisen instituutin artikkeliin Medicinsk Vetenskap -lehdessä vuonna 2008, www.ki.se.
Teksti: Minna Ala-Kyyny