Retkipaikka: Retki kotimaisiin luoliin on seikkailu
Suomen Latu julkaisee Retkipaikka-blogin kirjoituksia jatkossa säännöllisesti sivuillaan. Yhdessä haluamme kertoa erityisesti lähiretkeilystä - parhaat kokemukset kun ovat usein lähempänä kuin luulemmekaan. Sarjan ensimmäisessä kirjoituksessa tutustutaan Suomen luoliin.
Luolaharrastus ei välttämättä ole aivan ensimmäisten vaihtoehtojen joukossa mieleen tuleva tapa nauttia suomalaisesta luonnosta. Kasvava joukko on kuitenkin löytänyt luolien etsimisen ja löytämisen riemun. Parhaimmillaan luolailu on hyvin monipuolisia elämyksiä tarjoava harrastus, oikea seikkailu.
Merkittävin syy harrastuksen pienuuten on varmasti se, että kotimaiset luolat ovat huonosti tunnettuja. Suurin osa tunnetaan korkeintaan paikallisesti, osa on unohdettu kokonaan. Suomessa kuitenkin on luonnon muodostamia luolia. Ei mitään kilometrien mittaisia komplekseja, mutta sellaisia, että kyllä niitä luoliksi kelpaa kutsua.
Luolat ovat merkittäviä ja mielenkiintoisia retkeilijän pienkohteita. Niitä löytyy kaikkialta Suomessa ja ne tarjoavat monipuolisia haasteita ja elämyksiä erilaisille retkeilijöille lapsille sopivista kohteista todella vaikeasti saavutettaviin.
Luolaretkeily ei vaadi valtavan paljoa. Tarvitaan vain aikaa, seikkailumieltä, tiedot kohteesta ja kevyet varusteet. Mukaan on hyvä ottaa ainakin vaatteet, jotka saavat likautua, hyvä valaisin sekä toinen varalle, lisäksi kypärä on erittäin suositeltava. Joissain kohteissa tarvitaan köyttä.
Turvallisuus tulee aina pitää mielessä. Paras olisi liikkua aina parin kanssa. Lisäksi on hyvä ilmoittaa muille, mihin on menossa ja kauanko aikoo viipyä. Vielä kun näiden lisäksi pitää mielessä jokamiehen oikeudet ja tuo retkiltä pois enemmän roskia kuin vie, niin käsissä on todella upea harrastus, josta on iloa pitkään.
Suomessa luola määritellään sellaiseksi kallio- tai maaperän onkaloksi, johon mahtuu 2-3 aikuista ihmistä. Luolaksi voidaan myös määritellä suuria kalliolippoja, joiden alle mahtuu sadetta pitämään kymmenkunta aikuista. Pienemmätkin onkalot voidaan laskea luoliksi, jos niillä on erityistä geologista tai historiallista arvoa.
Luolat ovat salaperäisiä ja piilossa. Valtaosaan niistä liittyy jokin tarina. Niissä on piiloteltu vainolaisilta väkeä ja vaurauksia, paettu lain kouraa. Osa on pyhiä paikkoja aikojen takaa, joissa tietäjät ja noidat ovat tehneet työtään. Ja kerrotaanpa, että osassa asunut itse pirukin.
Kaikkein paras tietämys Suomalaista luolista on GTK:n palveluksessa työskentelevällä Aimo Kejosella, jota voidaan oikeutetusti kutsua suomalaisen luolatutkimuksen "grand old maniksi". Hän on ryhmineen dokumentoinut Suomesta jo yli 1200 luolaa. Arvio luolien kokonaismäärästä on jossain 2000 kieppeillä. Suomessa kuitenkin tunnetaan pitkälti toista tuhatta luolaa ja todellinen määrä lienee jossain 2000-3000 välillä.
Retkipaikan toimitus on omissa tutkimuksissaan paikallistanut tähän mennessä yli 400 luolaa tai mahdollista sellaista. Näistä valtaosaa emme ole vielä ehtineet tutkimaan paikanpäälle. Mikäli seikkailut kiinnostavat, niin joukkoomme ovat erittäin tervetulleita kirjoitus- ja kuvaustaitoiset seikkalijat.
Viime vuosina kiinnostus luolaharrastusta kohtaan on kasvanut ja vuonna 2010 perustettiin Suomen luolaseura. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa ottaa seurantaan Retkipaikan lisäksi Luolamiehen blogi.
Luolat voidaan jakaa syntytapansa mukaan kideonkaloihin, maanjäristyksen muodostamiin rakoluoliin, kalkkikiveen syöpyneisiin karstiluoliin, tafonehin, rapautumisluoliin, lohkareluoliin, sekä erinäisiin jäätikön muodostamiin luoliin. Maastamme löytyy kaikkia näitä.
Pisin Suomen luolista löytyy käsivarren alueelta Toskaljärveltä. Mittaa sillä on reilusti yli 100 metriä, mutta siinä kulkeva puro tekee sen tutkimisesta mahdotonta. Näin olleen pisimpien luolien tittelin vievätkin lohkare- ja rakoiluluolat sekä näiden yhdistelmät.
Maamme suurin kuljettavissa oleva karstiluola on nimeltään Torholan luola. Se löytyy Lohjanjärven pohjoisosista Karkalin niemestä. 28 metriä pitkä luola on enimmillään 9 metriä korkea. Lisäksi läheltä ylempää rinteestä löytyy toinen pienempi luola.
Muita merkittävimpiä luolia maassamme ovat esimerkiksi Kolin Pirunkirkko, Korkia-Mauran jääluola Inarijärvellä, Luolavuoren luola Turussa ja Susiluola Kristiinankaupungissa. Mikäli kerralla haluaa nähdä paljon, niin siihen hyvät mahdollisuudet tarjoava luolaryhmä löytyy esimerkiksi Rantasalmelta Porosalmen alueelta. Kaikki Retkipaikan tutkimat kymmenet luolakohteet löytyvät puolestaan tästä. Ei muuta kuin löytämisen iloa – ja nyt metsään!