Nepal-hanke päättyi
Suomen Ladun kehitysyhteistyöhanke Nepalissa päättyi joulukuussa. Hankkeen aikana on kehitetty retkeilyreittiä Katmandun laaksossa ja parannettu alueen matkailuosaamista.
Suomen Latu ja sen yhteistyökumppani nepalilainen NETIF-järjestö ovat viimeisen kuuden vuoden aikana kunnostaneet 96 kilometriä pitkän vaellusreittien verkoston Kathmandun laaksoon.
Reittikokonaisuus on nyt valmis ja hanke päättyy. Vaellusreittien, viittojen, roskisten ja muun vaellus-infran lisäksi hanke on parantanut paikallisyhteisöjen matkailuosaamista ja kohentanut ympäristöä.
Matkailuyrittäjiä ja kyläläisiä on koulutettu erilaisin matkailuun liittyvin kurssein. Kurssien tavoitteena on ollut tarjota kyläisille taitoja, joiden avulla he voisivat hyötyä matkailualasta.
Esimerkiksi Nagarkotissa, joka on yksi vaellusreitin matkailukeskuksista, nuoria, vammautuneita tyttöjä on koulutettu tekemään paperista erilaisia matkamuistoja.
"Koulutuksen jälkeen tytöt ovat työskennelleet ja myynet tuotoksiaan hankkeen rakennuttamassa yhteisötalossa, jonka tiloissa sijaitsee myös turistineuvonta", kumppanijärjestön NETIF:n hankepäällikkö Arun Shrestha kertoo.
Yhtenä hankkeen tavoitteista on ollut vakiinnuttaa alueen rooli vetovoimaisena matkailukohteena ja luoda malli muille samanlaisille luontomatkailuhankkeille Nepalissa.
Varsinkin Shivapurin kansallispuiston alueesta on tullut hankkeen aikana todella suosittu vierailukohde: ennen hankkeen alkua alueella vieraili vuosittain alle 70 000 matkailijaa. Nykyisin kansallispuistossa vierailijoiden määrä on vuosittain yli 150 000.
Vaellusreitti on myös tuonut monelle työtä ja toimeentuloa.
Parikymmentä uutta majataloa ja hotellia on noussut reitin varrelle. Matkailuyritykset ja paikalliset maanviljelijät ovat hankkeen aikana verkostoituneet. Nykyisin monet hotellit tarjoavat paikallisia vihanneksia ja hedelmiä, jolloin hotellivieraista hyötyy yhä useampi kyläläinen – näin ei ollut vielä hankkeen alkaessa, vaan ruokatarvikkeet hotelleihin tuotiin Katmandusta.
Hankkeeseen ja Katmandun laaksoon vaellusolosuhteisiin on tutustunut myös satoja suomalaisia, sillä matkatoimisto Kaukoretket on tarjonnut jo useamman vuoden ajan vaellusmatkoja hankealueelle. Suomen Ladun jäsenyhdistysten omatoimiporukoitakin on laaksossa tavattu.
"Tarkoitus on jatkaa matkojen tekemistä alueelle. Suunnitelmat on lyöty lukkoon jo alkuvuoteen 2015 asti", Lassi Katajarinne Kaukoretkistä kertoo.
Hankkeen luovutustilaisuus järjestettiin Suomen itsenäisyyspäivänä Katmandussa. Tästä eteenpäin alueen matkailua kehittää NETIF yhteistyössä hankealueen kylien kumppaniyhdistysten kanssa.
Hankkeen loppuraportti ja -arvio valmistuvat kevään 2014 aikana.
Teksti ja kuvat: Panu Könönen
KETÄ HANKE HYÖDYTTI?
Hanke on hyödyttänyt hankealueella lukuisia erilaisia ryhmiä, majatalojen ja hotellien pitäjiä, paikallisia alityöllistettyjä naisia, työttömiä nuoria, maanviljelijöitä. Jollain tavalla hankkeesta on hyötynyt yli 4 000 ihmistä.
Hyödyt voivat olla uusia taitoja, joilla ansaita elantonsa, kuten vaikkapa sienien viljely tai oppaana toimiminen. Tai hyöty voi tarkoittaa uusia asiakkaita majatalon isännälle ja emännälle.
Hankkeen tavoitteena oli hyödyttää ensisijaisesti vaikeammassa asemassa olevia ryhmiä, naisia, nuoria ja kastittomia. Tässä ei aivan onnistuttu, sillä vaikka hyödynsaajista 86 % kuului ikäluokkaan 16–40, niin kastittomia eli daliteja hyödynsaajista oli vain 2 %. Naisia hyödynsaajista oli myös selkeästi vähemmän kuin miehiä eli vain 34 %.
Tulosta selittää pitkälti Nepalin hierarkkinen yhteiskuntarakenne: naisia ja kastittomia ei ole mukana kaikissa niissä toiminnoissa, joita tässä hankkeessa edistettiin. Esimerkiksi naisen toimiminen eräoppaana Nepalissa on erittäin harvinaista ja herättää yhteisössä pahennusta.
HANKE LUKUINA
Suomen Ladun Nepal-hanke alkoi vuonna 2008 ja loppuu tämän vuoden joulukuussa. Hanke on perustunut 96-kilometrisen retkeilyreitin kunnostamiseen ja paikallisen luontomatkailun kehittämiseen. Hankkeen kokonaiskulut tulevat olemaan noin 480 000 euroa, joista Suomen ulkoministeriön avustus kattaa 75 prosenttia. Loput kulut on katettu varainhankinnalla ja hallinnon työllä.
Hankkeen aikana on muun muassa…
- Istutettu 4 200 puuta
- Asennettu 219 betonista roskapistettä
- Koulutettu 468 paikallista ihmistä luontomatkailuun, mm. oppaiksi, majatalon pitäjiksi ja luomuviljelijöiksi
- Rakennettu 6 vessaa, 17 taukopaikkaa ja 3 yhteisötaloa
- Kunnostettu reilut 7 kilometriä vaellusreittiä
- Viitoitettu reitti yli 500 kyltillä ja reittimerkinnällä
- Järjestetty 58 siivouspäivää reitin varrella