Luontohaaste-kilpailu tuotti kansallispuiston verran uusia suojelualueita
Yhteensä 19 kuntaa ja seurakuntaa ilmoitti kohteita kampanjaan. Samalla kilpailtiin siitä, mikä kunnista ja seurakunnista onnistuu yhdistämään monimuotoisuuden suojeluun ja virkistyskäytön parhaiten.
Luonnon monimuotoisuuden vuoden Luontohaaste-kilpailu tuotti 1100 hehtaaria eli kansallispuiston verran uusia suojelualueita.
Voiton veivät Jyväskylän kaupunki sekä Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät. Yhteensä 19 kuntaa ja seurakuntaa ilmoitti kohteita haastekampanjaan. Uusia suojelualueita kertyi yli 1100 hehtaaria.
Luonnonsuojeluliiton, Suomen Partiolaisten ja Suomen Ladun monimuotoisuuden teemavuodeksi 2010 lanseeraama Luontohaaste-kilpailu onnistui. Uusia suojelualueita kertyi 1100 hehtaaria. Haasteena oli suojella kunnan tai seurakunnan luontoa osana maailman monimuotoisuutta.
”Kunnat ja seurakunnan suojelivat siis yhteensä kansallispuiston verran suomalaista luontoa. Se on mahtava saavutus”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.
Kilpailussa oli kaksi sarjaa, toinen kunnille, toinen seurakunnille.
Yhteensä 19 kuntaa ja seurakuntaa ilmoitti kohteita kampanjaan.
Samalla kilpailtiin siitä, mikä kunnista ja seurakunnista onnistuu yhdistämään monimuotoisuuden suojeluun ja virkistyskäytön parhaiten.
Jyväskylän perustamat neljä uutta suojelualuetta muodostavat sekä luonnoltaan että virkistyskäytön kannalta edustavan kokonaisuuden keskisuomalaista luontoa aivan kaupungin kupeessa. Iso-Haapasaari, Mustaniemi ja Vähä-Urtti ovat osa Pohjois-Päijänteen järviluontoa.
Touruvuoret sijaitsevat osana isompaa rakentamatonta luontokokonaisuutta. Alueet sisältävät muun muassa jalopuumetsiä, uhanalaista korpiluontoa sekä vanhaa metsää.
Seurakuntien sarjassa voittajaksi nousivat Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät. Seurakuntayhtymien yhdessä omistama Kylmäojan korpialue suojelee Vantaan laajimpia korpialueita. Alue on osa merkittävää ekologista yhteyttä ja hieno virkistysalue tiheästi asutulla pääkaupunkiseudulla.
"Luontohaaste-kilpailun osallistujat näyttävät panoksellaan, että luonnonsuojelualueet lisäävät myös asukkaiden virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia", iloitsee Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson.
Kilpailu oli hyvin tasainen. Vantaan kaupunki sai kuntasarjassa kunniamaininnan, sillä Petinkonmäki-Hermanskär ja Soltorpin luonnonsuojelualue toivat hienon lisän tiiviisti asutun pääkaupunkiseudun suojelualueisiin. Espoon kaupunki suojeli monipuolisia alueita ja sai kilpailun myötä 550-vuotisjuhlansa suojelupanoksen täyteen.
Joensuulle kunniamaininta tuli erityisesti hienosta virkistyksen ja suojelun yhdistämisestä Pärnävaaran ja Elovaaran virkistysalueilla.
Toivakka palkittiin pienelle kunnalle merkittävästä suojelupanostuksesta.
”Luontohaaste-kilpailun ajatus suojelun ja ulkoilukäytön yhdistämisestä leviää toivottavasti laajemminkin kunnissa ja seurakunnissa”, sanoo Suomen Partiolaisten luontokasvatusvastaava Petri Kovács.
Luontohaaste-kilpailun raadissa olivat edustettuina Luonnonsuojeluliitto, Suomen Partiolaiset, Suomen latu, Kuntaliitto, Kirkkohallitus, Suomen ympäristökeskus sekä ympäristöministeriö.
Kilpailussa painotettiin erityisesti virkistyskäytön ja luonnonsuojelun yhteensovittamista. Luontohaaste saa jatkoa vuonna 2011.
Teksti: Suomen luonnonsuojeluliitto
Lisätietoja:
- http://www.sll.fi/luontojaymparisto/luontohaaste
- Risto Sulkava, puheenjohtaja, Luonnonsuojeluliitto, risto.sulkava@sll.fi, puh. 050 560 2113
- Hannele Ahponen, vesiensuojeluasiantuntija, Luonnonsuojeluliitto, hannele.ahponen@sll.fi, puh. 050 5323 219
- Petri Kovács, erä-, luonto- ja ympäristökasvatusvastaava, Suomen Partiolaiset, petri.kovacs@partio.fi, puh. 040 728 4081,
- Eki Karlsson, toiminnanjohtaja, Suomen Latu, eki.karlsson@suomenlatu.fi, puh. 044 328 3286
- Ilkka Sipiläinen, Kirkkohallitus, työalasihteeri / Diakonia ja yhteiskuntatyö, puh 09 1802 308
****
Palkittujen alueiden kuvaukset ja perustelut
Jyväskylän kaupunki: Touruvuorten alue, Iso-Haapasaari, Mustaniemi ja Vähä-Urtti, yhteensä 109 ha Iso-Haapasaari, Mustaniemi ja Vähä-Urtti ovat osa Pohjois-Päijänteen järviluontoa. Touruvuoret sijaitsevat osana isompaa rakentamatonta luontokokonaisuutta. Alueet sisältävät muun muassa jalopuumetsiä, uhanalaista korpiluontoa sekä vanhaa metsää. Kaikki kohteet sijaitsevat lähellä taajamaa ja niillä on huomattava virkistysmerkitys. Etenkin Touruvuorten alue on erittäin tärkeä virkistysalue reitistöineen ja sen virkistyskäyttö jatkuu suojelun jälkeen ennallaan. Alueet muodostavat sekä luonnoltaan että virkistyksellisesti edustavan kokonaisuuden keskisuomalaista luontoa aivan kaupungin kupeessa.
Espoon kaupunki: Pentala, Stora Herrö, Sorvalampi-Häkläjärvi, Kurkijärvi, Friisinkallio, Kvarnbyå, Karhusuo, Janssoninnotko ja Lakeasuo, yhteensä 212 ha Kaikki alueet sisältävät erittäin arvokkaita luontotyyppejä, muun muassa pienvesiluontoa, lehtoa, vanhaa metsää sekä saaristoluontoa.
Kaupungin merkittävän kokoinen suojelualuepanostus tukee olemassa olevia suojelualueita sekä ekologisia yhteyksiä eri puolilla Espoota.
Uudet alueet lisäävät tiheästi asutun pääkaupunkiseudun asukkaiden virkistysmahdollisuuksia. Virkistyskäyttö ja suojelu on yhteensovitettu erinomaisesti.
Joensuun kaupunki: Pärnävaaran kalliojyrkänne lähialueineen Liperin kunnassa ja Hammaslahden Elovaaran metsäalue, yhteensä 69 ha.
Kummatkin alueet ovat osia satojen hehtaarien laajuisista metsäalueista. Pärnävaaran alue on kasvistoltaan erittäin arvokas ja monipuolinen. Elovaaran alueella on muun muassa lampiluontoa, suppia, harjumuodostelmia ja jyrkänteitä sekä vanhaa metsää. Kummatkin alueet ovat tärkeitä virkistysalueita. Pärnävaara on osa merkittävää virkistysalue- ja urheilukeskusta. Elovaaran ulkoilu- ja virkistysalue sijaitsee Hammaslahden taajaman välittömässä läheisyydessä
Vantaan kaupunki: Petinkonmäki-Hermanskär ja Soltorpin luonnonsuojelualue, yhteensä 58,4 ha Petinkonmäki-Hermanskär on osa laajaa yhtenäistä metsäaluetta ja ekologista yhteyttä Nuuksion kansallispuistosta Vantaalle. Soltorpin luonnonsuojelualue Vantaan Hämeenkylässä on kuusivaltainen lehtomainen kangas, joka sisältää vanhaa metsää. Se on keskeinen osa läntisen Vantaan luonnonsuojelu- ja lähivirkistysalueverkostoa.
Toivakan kunta: Tienpää-tilan Särkijärven saari ja Rummakonniityn Hautajärvi-tilan osa, yhteensä 23 ha Alueet sisältävät vanhaa metsää sekä pienvesi- ja lehtoluontoa.
Kilpailun painopisteenä virkistyskäyttö suosi suuria kuntia, joissa on suuret virkistyskäyttöpaineet ja tiheä asutus. Siten Toivakan suojelualueet ovat merkittävä suojelupanostus pieneltä kunnalta.
Alueiden suojelulla turvataan asukkaille arvokasta vanhaa metsää.
Vantaan seurakuntayhtymä ja Helsingin seurakuntayhtymä:
Kylmäojankorpi, 15 ha
Kylmäojan korpialue edustaa Vantaan laajimpia korpialueita. Se muodostaa arvokkaan luontotyyppien kokonaisuuden, joka on Suomessa käynyt harvinaiseksi. Alueella on muun muassa metsäkorte- ja lehtokorpea, luhta- sekä pienvesiluontoa. Alue on osa merkittävää ekologista yhteyttä ja se on merkittävä virkistysalue tiheästi asutulla pääkaupunkiseudulla.