Luonto terveyden perustana
Meidän pitäisi pystyä kertomaan luonnon terveysvaikutuksista selkeämmin poliittisille päätöksentekijöille, lääkäreille ja kaupunkisuunnittelijoille ja lisäksi meidän pitäisi pystyä tekemään se 60 sekunnissa, englantilainen lääkäri William Bird sanoo.
Luonnossa liikkumisen terveysvaikutuksista puhutaan paljon. Konkreettisten suositusten antaminen on kuitenkin jäänyt vieraaksi terveydenhuollon parissa työskenteleville.
"Viestimme tulisi olla kaikille sama. Meidän pitäisi pystyä kertomaan luonnon terveysvaikutuksista selkeämmin poliittisille päätöksentekijöille, lääkäreille ja kaupunkisuunnittelijoille ja lisäksi meidän pitäisi pystyä tekemään se 60 sekunnissa", tiivistää William Bird.
Tähän asti olemme puhuneet asiasta eri tavalla eri tahoille ja se on tehnyt asiasta vaikean.
Lääkärinä toimiva William Bird oli pääpuhujana Oslossa toukokuussa järjestetyssä Pohjoismaisessa seminaarissa (Frisk I naturen – en grønn, grensesprengende mulighet), joka käsitteli luonnossa liikkumisen terveysvaikutuksia ja niiden hyödyntämistä sairauksia ehkäisyssä. Paikalle oli kokoontunut noin 60 henkeä kaikista Pohjoismaista keskustelemaan ulkoilun, luonnon kokemisen ja terveyden yhteydestä.
Tilaisuuteen lähtiessään Bird ajatteli, ettei Norjan tai Pohjoismaiden kaltaisissa maissa tarvita henkilöä Englannista kertomaan kuinka asioiden tulisi olla. Hän ajatteli, että täällä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin välinen suhde olisi jo ymmärretty.
Paikanpäällä Bird kuitenkin havaitsi, että Pohjoismaissa painitaan samojen ongelmien kanssa kuin Englannissa. Urheiluun panostetaan kyllä, mutta samalla ulkoilu ja virkistysliikunta unohdetaan.
"Miksi pistää terveyteen suunnattu raha lääkkeisiin, eikä luonto terapiaan", Bird kysyy.
Bird korostaa, että ihmiset on saatava vakuuttuneiksi siitä, että luonto on merkittävä voimavara terveydelle.
"Ja saadaksemme ihmiset ymmärtämään sen, meidän on pystyttävä havainnollisesti näyttämään lääkäreille ja poliitikoille miten luonto edistää terveyttä. Pelkkä puhuminen terveysvaikutuksista ei riitä", korostaa Bird.
Esimerkki tällaisesta käytännön havainnollistamisesta ovat Birdin itsensä perustamat Health Walks –hanke sekä jo 1990-luvulla perustettu Green Gym. Suosittuja terveys kävelyjä järjestetään nykyään Englannissa 4500 joka viikko. Ohjelman avulla lääkärit ja päättäjät ovat saaneet tarkkoja tuloksia luontoliikunnan terveysvaikutuksista. Birdin mukaan enempää todisteita ryhtyäksemme tekemään jotakin asian eteen ei tarvita.
Luonnon parhaimpana apuna Bird näkee sen tehokkuudessa vähentää kroonista stressiä. Tutkimukset osoittavat kroonisen stressin tuhoavan solujamme, mikä taas aiheuttaa terveysongelmia, kuten diabetesta, sydänsairauksia ja liikalihavuutta. Stressin on todettu myös lisäävän ihmisten alkoholinkäyttöä ja vaikuttavan haitallisesti ruokatottumuksiin.
Luonnossa liikkuminen vähentää stressiä ja edistää sitä kautta terveellisiä elämäntapoja. Jotta lääkärit saataisiin käyttämään luonnossa liikkumista hoitomuotona, pitäisi sitä Birdin mukaan käsitellä ja ymmärtää kuten lääkkeitä. Meidän tulisi olla hyvin yksityiskohtaisia siitä mitä olemme tarjoamassa ja millaisia vaikutuksia sillä on.
"Lääkäreille tulee antaa selkeitä todisteita luonnon vaikutuksista terveyteen", korostaa Bird.
Hyötyjen vaikutuksia pitää pystyä mittaamaan, jotta saamme konkreettisia tuloksia potilaiden paranemisesta.
Merkittävä muutos olisi jos lääketieteen ammattilaiset muuttaisivat näkökulmaa sairauksien hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn, korostaa Bird. Juuri sairauksien ennaltaehkäisyssä puistoalueet ja luonto ovat tärkeässä roolissa. Pohjoismaissa luonto on lähellä ihmistä. Englannissa ja muissa Euroopan maissa, joissa ihmiset asuvat suurissa kaupungeissa, nimenomaan puistot ovat merkittävässä roolissa ihmisten hyvinvointiin.
Bird jakaa puistojen hyödyt kahteen: ensinnäkin puistot kannustavat ihmisiä liikkumaan. Monet kokevat urheilun kuntokeskuksissa epämiellyttävänä ja niiden olevan suunnattuna lähinnä hyväkuntoisille nuorille ihmisille. Tämä latistaa monilla liikkumisen iloa. Puistot taas ovat ilmaisia ja avoimia kaikille ihmisille. Toinen puistojen terveyttä edistävä puoli piilee Birdin mukaan luonnossa itsessään. Luonto ja sen vehreys vähentävät tutkitusti stressiä ja ahdistuneisuutta. Lapsilla on mahdollisuus tutkia luontoa ja heittäytyä mielikuvituksellisiin leikkeihin, aikuiset voivat irtautua arjesta ja stressistä ja vanhuksen pysyvät virkeinä ja aktiivisina.
"Ihmisten terveys voi vaarantua jos heidät irrotetaan luonnosta", sanoo Bird.
Jos ihminen ei harrasta liikuntaa ollenkaan, riski noin 30 erilaiseen vakavaan sairauteen kasvaa, kertoo Bird. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa liikalihavuus, sydänsairaudet, diabetes, aivoinfarkti, dementia sekä rinta- ja suolistosyöpä.
Lisäksi mielenterveysongelmia voidaan hoitaa ja ehkäistä liikunnalla. Jos liikuntaa ei harrasteta, on sillä samanlainen vaikutus sydämeen kuin tupakoinnilla. Liikkumattomuus on siis merkittävä terveysongelma.
Pohjoismaisessa kulttuurissa Bird pitää erityisenä ulkoilukulttuuria ja ihmisten yhteyttä luontoon. Englannissa ajatellaan, että täällä ihmisillä on läheisempi suhde luontoon kuin Englannissa.
"Luonnon kunnioittaminen juurtuu lapsiin täällä jo varhain", sanoo Bird.
Birdin mielestä Pohjoismaista ulkoilukulttuuria voisi viedä muihinkin Euroopan maihin. Ulkoilu pitäisi kuitenkin nähdä hyvin laajana käsitteenä, jotta sitä voisi soveltaa eri kulttuureille sopivaksi. Tärkein paino tulisi olla luonnon kunnioittamisessa. Kunnioittaminen saavutetaan vain jos ihmisillä on jonkinlainen suhde luontoon ja suhde luontoon taas vaatii mahdollisuuden päästä luontoon säännöllisesti.
Suomessa ja Pohjoismaissa ihmisten luontosuhdetta tukevat jokamiehenoikeudet. Englannissa sellaisia ei ole. Englanti on maanomistajien maa, jota kuvaa hyvin sanonta ”Taloni on linnani” (Our house is our castle), valottaa Bird. Vuonna 2000 Englannissa astui voimaan laki, joka avasi tietyt julkis- ja yksityisomisteiset maat suurelle yleisölle liikunta- ja virkistyskäyttöön.
Norjassa tehty tutkimus osoittaa, että 64 prosenttia ihmisistä, jotka haluaisivat liikkua enemmän, tekisivät sen mieluiten nimenomaan luonnossa. Vain 10 prosenttia halusi liikkua enemmän kuntokeskuksissa. Birdin mukaan ihmiset tuntevat olevansa onnellisempia luonnossa. He tuntevat olonsa rentoutuneeksi ja miellyttäväksi. Juuri henkinen hyvinvointi on se, mikä tekee eron.
"Kuinka usein näette ihmisten hymyilevän kuntosalilla? Ette koskaan", Bird huudahtaa.