Kansallispuistojen jätevuori kasvaa

05.08.2014|Latu&Polku Ulkoile|Luonto, Retkeily

Retkeilyn suosion kasvaessa on lisääntynyt myös poluille ja taukopaikoille jätetyn jätteen määrä.

Kuva: Noora Federley

Kansallispuistojen polkuja on viime vuosina patikoinut yhä suurempi joukko retkeilijöitä. Luonnossa liikkuminen on trendikästä, ja myös ulkomaisten matkailijoiden määrät ovat kasvaneet.

Samalla on kasvanut kansallispuistojen jätevuori. Tyhjät makkarapaketit, ruokapakkaukset, hedelmien kuoret ja mehutölkit täyttävät taukopaikkojen roska-astiat ja lähiympäristön.

– Yleisesti tuntuu, että välinpitämättömyys on lisääntynyt. Voi myös olla, että uusilla retkeilijöillä ei ole enää samanlaista eräkulttuuria roskattomasta retkeilystä, vaan siivouksen ajatellaan kuuluvan varaustupien hintaan, arvelee Tunturi-Lapin puistoalueella puistomestarina työskentelevä Tapani Rauhala.

Varsinkin sekajätettä kuskataan erämaasta vuosittain valtaisa määrä: Rauhala on laskeskellut, että puiston pohjoisosaan sijoitetuille kahdelle keräyspisteelle kertyy vuosittain yli 20 kuutiota jätettä.

Myös maastossa ja poluilla roskaaminen on lisääntynyt.

Roskia löytyy erityisesti taukopaikkojen läheisyydestä, usein kivenkoloihin kätkettynä. Pakkausjätteen lisäksi taukotuvista kerätään rikki menneitä kenkiä, hikisiä sukkia ja hylättyjä alusvaatteita.

– Kirjo on sama kuin huolimattomasti lähdetyssä hotellihuoneessa.

Osalla kansallispuistojen taukopaikoista on testattu kompostointimahdollisuutta.

– Erämaassa suomalainen ei kuitenkaan osaa lajitella, kärjistää Rauhala.

Vaikka valtaosa tunnistaisikin maatuvaksi kelpaavan jätteen, yksi retkiseurue saattaa pilata sekajätteillään koko kompostin.  

– Turha pakkausmateriaali kannattaa jättää kotiin. Ruuan voi pakata muovirasioihin ja mehut mieluummin juomapulloon. Moni pakkausmateriaali soveltuu nykyään poltettavaksi, ja silloin pakkaukset voi nakata nuotioon. Myös hedelmien kuoret palavat iloisella liekillä, eikä jätettä tarvitse jälkikäteen kenenkään kuljetella tunturista pois.

– Roskattoman retkeilyn periaate on, että retkeilijästä ei jää jälkeäkään luontoon. Vie mennessäsi se, minkä toit tullessasi, muistuttaa puistomestari Rauhala.

Teksti: Aura Pilkama
Kuvitus: Noora Federley