Tahko Pihkalan syntymästä 130 vuotta

Tahko Pihkalan syntymästä 130 vuotta

to 4. tammikuuta 2018 10.07.00

Lauri ”Tahko” Pihkalan syntymästä tulee 5.1. kuluneeksi 130 vuotta. Hänen aikaansaamillaan urheilun ja liikunnan ajatuksilla on edelleen suuri merkitys Suomessa. Ilman Tahkon ideointia ja kehittelyä ei olisi syntynyt Suomen Urheiluopistoa Vierumäelle, ei Suomen kansallispeliä pesäpalloa eikä laturetkiä kautta maan. Hänellä oli suuri vaikutus mm. koululaisten hiihtolomien syntyyn, Salpausselän hiihtokisoihin ja Suomen Ladun perustamiseen. Myös monien palloilulajien, kuten lentopallon ja sulkapallon kehittyminen Suomessa oli Tahkon ansiosta nopeaa.

Tahko muistetaan erityisesti kuntoliikunnan kehittäjänä, mutta nuoruusvuosinaan hän oli olympiatason huippu-urheilija. Olihan hän ensimmäinen juoksija, joka Suomessa alitti 800 metrillä kahden minuutin haamurajan.

Lauri ”Tahko” Pihkalalle hiihto oli kuitenkin aina ”urheilujen urheilu”. Hiihdolla oli ollut suuri merkitys Suomen historiassa: ”Ilman suksia eivät esi-isämme olisi ikinä selvinneet Suomeen ja Suomessa – sen kinoksien keskellä.”

Myös ”talvisodan ihme” oli Tahon mukaan paljolti suksien ja hyvän hiihtotaidon ansiota. Mutta 1950-luvulta alkaen hän ei enää puhunut hiihdon historiasta, vaan siitä, kuinka hiihtäminen tarjoaa liikkumisen lumoa ja vauhdin hurmaa.

Mutta miksi hiihto sitten oli Tahkon vertailuissa niin erinomainen? Toisaalta hän kuvaili hiihdon sopivuutta huonokuntoiselle suomalaiselle:

”Pahastikin liikunnasta vieraantunut ja ylipainoinenkin ihminen voi ryhtyä hiihtämään suoraa päätä – vaikka aamusta iltaan – kunhan kiiruhtaa kyllin hitaasti."

Hiihdossa eivät paikat kipeydy samalla tapaa kuin monissa muissa lajeissa. Hiihtoa voikin jatkaa Tahkon mukaan päivästä päivään ja viikosta viikkoon. Näin hiihdosta tulee ”kehon täysremontti, ja hiihto on avain kadotettuun paratiisiin”.

Toisaalta nuorisolle ja urheilijoille hän suositteli hiihtoa hyvänä harjoittelumuotona, joka soveltui kaikkien lajien harrastajille. Myös hiihto voi olla ”avainurheilu, joka johdattaa harjoittelijansa monien muiden urheilujen pariin.” Esimerkkinä hän käytti muiden lajien huippu-urheilijoita ja muistutti Hannes Kolehmaisesta, joka oli hyvä kilpatason hiihtäjä ja joka sitten juoksi Suomen maailmankartalle.

Tahkolle ei riittänyt se, että hän innosti suomalaisia suksille, vaan hän antoi yksityiskohtaisia ohjeita latujen tekijöille, suksien valmistajille ja myyjille ja jopa valtiovallalle siitä, kuinka tietyt sukset pitäisi vapauttaa liikevaihtoverosta. Perussanoma oli, ”että tarvitaan latuja ja polkuja, joille löydetään mukavasti, jotka ovat hauskoja kulkea eivätkä lopu kesken…”

Laturetket eli koko päivän kestävät hiihtotapahtumat olivat Tahkolla mielessä jo 1930-luvulla. Hän oli nuoruudessaan hiihtänyt jopa 100 km:n päivätaipaleita ja siitä oli syntynyt ajatus hiihdättää kansaa aamusta iltaan.

Ensimmäinen laturetki Pirkan Hiihto syntyi vuonna 1955. Sen onnistuminen innosti Tahkoa kiertämään maata ja perustamaan seuraavina vuosina laturetkiä kautta Suomen. Jo seuraavana vuonna retkiä oli kalenterissa 20. Tavoitteena oli saada oma laturetki joka kuntaan. Siihen tavoitteeseen yllettiinkin 1980-luvulla, jolloin kalenterissa oli reilusti yli 400 laturetkeä.

Vapaaehtoistoiminta oli laturetkien käynnistäjänä ja ylläpitäjänä. Monien huonojen lumitalvien vuoksi laturetkien ja osanottajien määrä sitten väheni. Korkeimmillaan hiihtäjiä kirjattiin vuonna 1981 yhteensä 248 000 henkilöä.

Teksti: Tuomo Jantunen Kuva: tahkopihkala.fi

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: