Talviuinti on todellinen terveysliikuntalaji, vaikka kylmässä vedessä pulahtamisest ei tule edes hiki. Jo muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset ovat hoitaneet sairauksiaan kylmällä vedellä. Kylmässä vedessä talviuimarin verenpaine kohoaa aluksi, mutta perusverenpaineen on havaittu laskevan säännöllisen talviuinnin avulla. Talviuinnin on todistetusti todettu auttavan ainakin kipuihin, parantavan kylmään sopeutumista sekä yleistä terveydentilaa ja nostavan hieman elimistön antioksidanttitasoa. Antioksidantit ovat välttämättömiä elimistön terveenä pysymiselle.
Tutkittua tietoa kylmän veden vaikutuksista
Todennettujen terveysvaikutusten lisäksi talviuimarit kokevat harrastuksen lisäävän terveyttä. Suomen Ladun TNS Gallupilla vuonna 2010 tehdyn kyselyn mukaan yli 60 prosenttia vastaajista koki stressin ja flunssien vähentyneen. Yli 30 prosentin mielestä talviuinti auttoi myös särkyihin ja paransi unen laatua.
Talviuinnin hyvien terveysvaikutuksien ilmeneminen on aina yksilöllistä ja riippuvainen monesta tekijästä. Talviuinti voi myös pahentaa monen kylmäherkän sairauden oireita. Riskiryhmään kuuluvat sydän- ja verisuonisairaat, hengityselinsairaat, muut kroonisesti sairaat sekä ikäihmiset. Alkoholin vaikutuksen alaisena ei pidä koskaan mennä avantoon. Lue lisää riskiryhmistä osoitteesta kylmäinfo.fi.
Lisämateriaalia:
Terveyttä talviuinnista -opas kertoo talviuintiharrastuksesta, uintiturvallisuudesta sekä terveysvaikutuksista.
Terveyttä talviuinnista -luentomateriaali on tarkoitettu lajin esittelytilaisuuksiin esim. yhdistysten talviuintikauden avajaisiin.
Artikkeli talviuintitutkimuksista: Avantouinti voi auttaa jaksamaan ja palautumaan, Juhani Smolander (2020)
Tutkimus talviuinnista: Customer satisfaction survey of winter swimming in Oulu (2015)