Talviuinti

Talviuinti on edullinen, sosiaalinen ja luonnonläheinen harrastus, joka saa veren kiertämään, hormonit liikkeelle ja terveyden kukoistamaan. Laji tarjoaa sekä turvallista extremeä että rentouttavaa mindfulnessia.

Talvella uimisesta alkoi kehittyä terveysliikuntalaji 1980–90-lukujen taitteessa. Viime vuosina laji on noussut yhdeksi suosituimmista kunto- ja terveysliikuntalajeista. Jopa 100 000 suomalaista harrastaa sitä läpi talven kaikissa luonnon järvissä ja merissä, jotka pysyvät auki. Lajin kokeilijoita on yli puoli miljoonaa.

Suomen Latu on ollut alusta asti mukana kehittämässä lajia, toiminut lajiliittona, kehittänyt koulutuksia, materiaaleja ja järjestänyt tapahtumia. Suomessa talviuintia harrastavia seuroja on kymmeniä ja talviuintipaikkoja on satoja. Lähimmän talviuintipaikan yhteystiedot saat liikuntapaikat.fi -sivulta. 

Jäinen, luonnonvedessä sijaitseva avanto pidetään avoinna veden virrankehittäjillä. Laiturit ja kulkureitit avannolle on päällystetty lämpömatoilla ja muuhunkin turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota kuluttajaviranomaisten laatimien ohjeiden mukaan. 

Vaikka avannossa pulahtamisesta ei tule edes hiki, se on todellinen terveysliikuntalaji. Jo muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset ovat hoitaneet sairauksiaan kylmällä vedellä. Kylmässä vedessä talviuimarin verenpaine kohoaa aluksi, mutta perusverenpaineen on havaittu laskevan säännöllisen talviuinnin avulla. Talviuinnin on todistetusti todettu auttavan ainakin kipuihin, parantavan kylmään sopeutumista sekä yleistä terveydentilaa ja nostavan hieman elimistön antioksidanttitasoa. Antioksidantit ovat välttämättömiä elimistön terveenä pysymiselle.

Todennettujen terveysvaikutusten lisäksi talviuimareiden omasta mielestä harrastus lisää terveyttä. Suomen Ladun TNS Gallupilla vuonna 2010 tehdyn kyselyn mukaan yli 60 prosenttia vastaajista koki stressin ja flunssien vähentyneen. Yli 30 prosentin mielestä talviuinti auttoi myös särkyihin ja paransi unen laatua. Talviuinti ei ole kuitenkaan pelkästään luonnollista terveydenhuoltoa, vaan myös sosiaalinen tapahtuma. Lajin SM-kilpailut vetävät vuodesta toiseen tutun porukan yhteen. 

Suomen Ladun jäsenyhdistykset järjestävät talviuintikauden avajaistapahtumia lokakuun alussa eri puolilla Suomea. Tapahtumat löytyvät Ladun tapahtumakalenterista. 

Talviuinnin SM-kilpailut järjestettiin Turussa 1.-3.2.2019. Lue uutinen hienosta 30-vuotisjuhlatapahtumasta. Kilpailujen tulokset löytyvät tästä linkistä. Laurin maljan sai lopullisesti omakseen Tampereen Talviuimarit ry, jolla oli eniten kiinnityksiä palkintoon eli yhteensä 11 kpl. Uuden Arvon Ankkuri -kiertopalkinnon voitti Enäjärven Jäähileet - onnea! 

Vuoden talviuintipaikaksi 2019 valittiin Turussa Villa Järvelä Liedosta. Perusteluina mainittiin mm. seuraavaa: Ihana hämyinen ja viihtyisä paikka. Tunnelma on avoin ja vastaanottavainen. Hyvät liukuesteet kulkea saunoista laituria pitkin veteen. Kolme erilaisia saunaa ja palju. Houkuttelee erityisesti nuoria mukaan harrastamaan talviuintia. 

Seuraavat Talviuinnin SM-kilpailut järjestetään Joensuussa 7.-9.2.2020. Tutustu kisasivuihin osoitteessa talviuinninsm.fi

Lataa talviuinnin oma mobiilisovellus! Lue lisää tästä.

 Tuoreimmat talviuinnin Facebookista

 

Talviuinti: Saaronniemessä Turussa merivesi on jo lämmennyt. Ei enää sormet eikä varpaat kipristele. Talviuintikausi lähenee loppuaan, vaikka pohjoisemmassa jäätä vielä riittää.

 

Talviuinti: Tervetuloa huhtikuu ja aurinkoiset kevättalven uintipäivät!

 

Talviuinti: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) oli yhteydessä 12 suomalaiseen taajamien talviuintipalveluun talvien 2018 ja 2019 aikana. Palveluntarjoajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta kautta TUKES katsoo, että seuraaviin asioihin tulee kiinnittää huomiota talviuintipaikoilla: 1. Talviuintipaikan ylläpitäjä, eli palveluntarjoaja, vastaa palvelun turvallisuudesta. Palvelu on toteutettava niin, ettei siitä aiheudu vaaraa kenenkään turvallisuudelle tai omaisuudelle. Talviuintipaikoilla on huomioitava myös sivulliset: avannosta on varoitettava muita liikkujia riittävän tehokkaasti. Varoittamisen tarve korostuu, mikäli talviuintipaikan läheltä kulkee ulkoilureitti. 2. Talviuintipalvelusta on laadittava turvallisuusasiakirja, koska asiakirjan tekeminen herättelee ja edistää turvallisuusajattelua. Asiakirjassa palveluntarjoaja kuvaa miten palvelu on järjestetty turvallisesti. Asiakirjan on oltava ajantasainen. Asetuksessa 1110/2011 on kuvattu selkeästi asiakirjan sisältö. 3. Palveluntarjoajan on oltava riskitietoinen ja valvottava omaa toimintaansa. Turvallisuusasiakirjaan on sisällytettävä riskinarviointi, jossa on tunnistettu oman toiminnan kannalta kriittisimmät riskit sekä kuvailtu niihin varautuminen. Hyvä tapa tehdä riskinarviointi on käydä läpi mahdolliset vaaratekijät asiakkaan saapumisesta aina poislähtöön asti. 4. Tärkein osa omavalvontaa on onnettomuuskirjanpito: onnettomuudet sekä läheltä piti -tilanteet tulee kirjata ylös, ja kirjanpitoa on hyödynnettävä turvallisen toiminnan kehittämiseen. 5. Asiakkaille on annettava riittävät tiedot talviuintipalvelusta. Talviuintipaikalla tämä tarkoittaa uusien asiakkaiden opastamista lajin luonteeseen ja turvalliseen harrastamiseen, oleellisten varusteiden hankintaan (esimerkiksi saunahattu ja talviuintikengät) sekä saunakäyttäytymiseen. Talviuintipaikoilla yk- sinuinnin välttäminen mahdollisuuksien mukaan on tärkeää, sillä kylmästä vedestä pelastautuminen yk- sin on haastavaa ja avunhälyttäminen mahdotonta.

 

Talviuinti: Kuinka paljon uimareita käy päivittäin talviuintipaikassasi? Ahvenistonjärvellä Hämeenlinnassa naisten puolen vihko täyttyy tasaisesti 30-60 uimarin päivävauhtia. #talviuinti

 

Talviuinti: Talviuinnin Skotlannin mestaruuskilpailuista kuvia. Englannissa sanaa Baltic käytetään merkityksessä ”hirmu kylmää”. #winterswimming

 

Talviuinti: Elina haastaa itseään pitkillä kylmillä uintimatkoilla.

 

Talviuinti: Talviuinnista helpotusta vaihdevuosioireisiin. 👍🏼 #talviuinti

 

Talviuinti: Missä muualla järjestetään paikallisia mestaruustapahtumia? #talviuinti