Kävely

Noin kaksi miljoonaa suomalaista aikuista harrastaa kävelyä. Laji on suosituimpien liikuntamuotojen listalla ehdoton kuningas. Kävelyn suosio piilee sen yksinkertaisuudessa. Liikkeelle lähtö on helppoa, sen aloittamiseen riittää kotiovesta ulos astuminen. Tapaturmariski on pieni ja varusteiksi tarvitsee vain hyvät jalkineet.

Arkikävely kuuluu jokapäiväiseen elämäämme. Otamme päivittäin noin 3000–5000 askelta, jotka ovat välttämättömiä arkielämässä ja työssä. Jos tekee etätyötä kotonaan, voi välttämättömiä askeleita kertyä vain 2000–3000 vuorokaudessa. Raskasta ruumiillista työtä tekevälle välttämättömiä askeleita voi kertyä 7000–8000 vuorokaudessa. Jos askelmäärä jää alhaiseksi jo työpäivän aikana, kannattaa panostaa pieniin asioihin. Vältä hissiä, mene portaita pitkin. Kävele työmatka tai osa siitä: jää edellisellä pysäkillä pois bussista. Kävele kauppaan.

Erityisesti kesällä kävelijän kannattaa suunnata metsiin ja poluille, joissa jalkojen lihakset saavat lisäharjoitusta. Jos kävellään ainoastaan tasaisilla alustoilla, kuten asfaltilla, toistuvat mahdolliset askelluksen virheet. Jalkaterien epätasapainotilat vaikuttavat koko vartalon tasapainoon ja kivut saattavat säteillä lantioon tai selkään. Metsässä kävellessä jalkaterien pienet lihakset ja nivelsiteet työskentelevät koko ajan, kun ne sopeutuvat vaihtelevaan alustaan. Mäet ja kivien yli pompahtelu lisäävät tehoa ja nostavat sykettä. Maaston vaikeusaste valitaan oman kunnon ja kokemuksen mukaisesti.

Kävely on erinomaista painonhallintaliikuntaa, kun siihen yhdistää terveelliset ravitsemustottumukset ja säännöllisen ateriarytmin. Reipas puolen tunnin kävely kuluttaa 70-kiloiselta henkilöltä 165 kaloria. Ruuaksi muutettuna se vastaa esimerkiksi yhtä korvapuustia tai neljää omenaa. Reipas kestävyysliikunta kehittää myös sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Hyvä kestävyyskunto auttaa jaksamaan paremmin päivittäisissä toimissa ja ehkäisee sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien kehittymistä ja on myös hyvä tuki sairauksien hoidossa.

Kävelyyn tarvitset vain hyvät jalkineet ja hiertämättömät sukat. Kannustavan kaverin lisäksi voit hankkia askelmittarin tai sykemittarin, joilla voit seurata kuntoiluasi. Kävelysauvoilla tai lisäpainoilla saat enemmän tehoa kävelyyn.

Kävelystä saa eniten irti hyvällä tekniikalla. Ryhdikäs ja tasapainoinen asento sekä rullaava askel tekevät kävelystä reipasta mutta miellyttävää. Kävelijän jalkaterien, pohkeiden, reisien ja pakaroiden kunto ratkaisee askelluksen rullaavuuden. Optimaalisessa askeleessa lihakset tukevat nivelistöä ja koko vartalon asento on eteenpäin menevä. Lisää haastetta kävelyyn saa erilaisista maastoista ja intervalliharjoituksista. Omaa kävelytekniikkaasi voit arvioida alla esitetyn tarkistuslistan avulla. Jos kävely aiheuttaa vaivoja tai oma tekniikka mietityttää, kannattaa apua hakea fysioterapeutilta.

Kävelytekniikan tarkistuslista

  • Seiso tasaisesti molemmilla jaloilla.
  • Ojenna ryhti ja suuntaa katse eteenpäin.
  • Tarkista, että hartiat ovat rentoina.
  • Vedä napaa ylöspäin jännittämällä hieman vatsalihaksia, näin lantio asettuu hyvään asentoon.
  • Askel rullaa pehmeästi kantaiskusta varvastyöntöön, työnnä askel loppuu saakka.
  • Rytmitä kävelyä käsillä: tehostettu käsiveto lisää askelpituutta ja kävelyvauhtia.

Suomen Ladun valtakunnalliset ja paikalliset kävelytapahtumat näkyvät tapahtumakalenterissa. Lisäksi Suomen Latu järjestää kävelijöille erilaisia koulutuksia.

Kävelykokous

Kävelykokous on aktiivinen työskentelymenetelmä, jossa kävellessä keskustellaan, ideoidaan ja tehdään päätöksiä kävelymatkan varrella. Kävelykokous sopii ideointi-, kehitys-, muutos- ja palautepalavereihin. Kävellessä ajatukset lentävät, mieli virkistyy ja aistit valpastuvat. Liike ja rytmi innostavat aivoja ideointiin. 

Miten toteutan kävelykokouksen? Tulosta kävelykokouskortti