Meidän tarinamme
Ulkoilun edistämistä jo vuodesta 1938.
Kaikki alkoi hiihdosta. Luonnollisesti. Ensin oli umpihanki, kalhu ja lyly. Suksi oli ensin liikkumisväline, vasta paljon myöhemmin liikuntaväline. Ja sitten niillä kilpailtiinkin jo. 1920-luvulla siirrettiin Suomessa kilpahiihto vesistöjen jäiltä metsiin ja 1930-luvun puolivälissä Suomen Hiihtoliitto ja Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto aloittivat tunturihiihdot. Tunturihiihtokokeilujen jälkeen huomattiin, että tunturihiihto ja yleinen hiihtovalistus tarvitsevat oman järjestön. Huomio antoi voimakkaimman sysäyksen Suomen Ladun syntyyn.
Suomen Ladun perustava kokous pidettiin Helsingissä, Vanhalla Ylioppilastalolla 28.1.1938. Järjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Toivo Aro ja varapuheenjohtajana Lauri ”Tahko” Pihkala. Tahkon ehdotuksesta uusi itsenäinen järjestö sai nimekseen Suomen Latu, jossa Latu hiihtotoiminnan edistämisen lisäksi tarkoittaa uusien urien aukomista kansanurheilulle ilman kilpailutoimintaa. Säännöissä kilpaurheilu sallittiin vain propagandaluonteisena toiminnan tunnetuksi tekemisenä.
Hiihtokurssit ja latujen viitoittaminen aloitettiin välittömästi. Tehtiin myös laajamittainen toimintasuunnitelma hiihdon edistämiseksi kunnissa, kouluissa, työpaikoilla ja tiedotusvälineissä. Ensimmäinen jäsenyhdistys, Helsingin Latu, perustettiin vuoden 1940 lopulla ja seuraavana vuonna Puijon Latu ja Jyväskylän Latu. Sotavuosista huolimatta toiminta laajeni ja 1940-luvun lopulla Suomen Ladun ohjelmaan kuului jo monia muitakin kunto- ja virkistysliikunnan muotoja, kuten retkeily, vaellukset, uinti ja lentopallo.
1950-luvun näyttävimpiä toimintamuotoja olivat latu- ja polkuretket, jotka vetivät kansalaisia sadoin tuhansin luontoon latuyhdistysten raivaamille ja merkitsemille reiteille. Myös pyöräretket aloitettiin.
Nykyisin Suomen Latu on ulkoilun, retkeilyn ja terveysliikunnan keskusjärjestö, jolla on yli 90 000 jäsentä ja 184 jäsenyhdistystä ympäri Suomea.
Tärkeitä vuosia
1938
Suomen Latu perustettiin. Tahko Pihkala lausui syntysanat Vanhalla Ylioppilastalolla 28.1. Ensimmäiset liikuntalomaviikot järjestettiin Vierumäellä.
1941
Varustetoimikunta kehitti yleissuksen tunturihiihtoon ja maanpuolustuskäyttöön. Latulaisten ensimmäinen eräretki Saariselälle.
1945
Vuokatin Urheiluopisto perustettiin. Massaurheilu-lehti alkoi ilmestyä. Lehti ilmestyi tällä nimellä vuosina 1945-49, jonka jälkeen se ilmestyi Latu-nimisenä vuodet 1950-1972 (tosin vuonna 1958 Vire-nimisenä). Tämän jälkeen nimeksi otettiin Latu ja Polku.
1946
Kansanhiihdot käynnistyivät.
1948
Alettiin julkaista Latukalenteria, jossa oli tiedot viitoitetuista laduista, kurssi- ja varustetietoutta sekä suurimpien paikkakuntien latukartat. Julkistettiin edellisenä talvena Kansanhiihdoissa kerätty lahjoitus Kansanavulle. Hiihtomerkin myynti tuotti 2 320 395,25 mk. Julkaistiin lentopallon, sulkapallon ja salamapallon säännöt kansanpainoksena.
1955
Laturetket käynnistyivät. Hiihdettiin ensimmäinen 87 km Pirkan Hiihto (osanottajia 415). Lasten hiihtokoulukokeilut alkoivat.
1958
Polkuretket alkoivat. Ensimmäiset leiripäivät järjestettiin.
1964
Koulutuskeskus Kiilopää perustettiin.
1968
Lasten hiihtokoulutoiminta käynnistyi kautta maan.
1970
Ensimmäiset Erävaelluksen Suomen Mestaruuskilpailut Saariselällä (11 partiota) Jäsenmäärä yli 10 000
1974
Suomen suurin laturetki Finlandia Hiihto käynnistyi.
1975
I Ulkoilukoferenssi Finlandiatalossa Keski-Suomen hiihtovaellukset käynistyivät.
1978
"Ylös, ulos ja ladulle!" kehotti Niilo Tarvajärvi. Maailman pisin yhtenäinen latu, Suomen Latu -hiihto Helsingistä Utsjoelle hiihdettiin 12.2. Kaikkiaan yhtenäisiä latureittejä syntyi 4700 km, laduilla hiihti 283 000 hiihtäjää. Hankittiin Ylläskartano ja Latukartano toimintakeskuksiksi. Jäsenmäärä yli 20 000
1980
Hiihdettiin Laturetki-80, jonka osanottajat, 226 360 laturetkeläistä, kirjoittivat nimensä tasavallan presidentti Urho Kekkosen 80-vuotisonnittelukirjaan. Ensimmäiset lumenveistokilpailut.
1981
Jäsenmäärä yli 30 000 Suomen Latu luopui osuudesta Vuokatin Urheiluopistoon.
1983
Tunturikeskus Kiilopään kolme vuotta vanha päärakennus paloi. Uusi rakennettiin neljässä kuukaudessa.
1985
Ensimmäinen Suomi Meloo -kanoottiviesti
II Ulkoilukonferenssi Finlandiatalossa
Kiilopäälle rakennettiin Hotelli Niilanpää
1986
Jäsenmäärä yli 40 000
1987
Ensimmäinen Finlandia-kävely Tampereella
1988
Hiihdettiin maailman pisin hiihtovaellus Helsingistä, eduskuntatalolta Kiilopäälle ja Nuorgamista Kiilopäälle 1660 km.
Ensimmäinen Pipo-projekti, jonka tulos 320 000 mk lahjoitettiin SOS-lapsikylälle.
Maastopyöräily ja pyöräsuunnistus tulivat mukaan Suomen Ladun toimintaan.
Suomen Latu liittyi IVV:n jäseneksi (Internationaler Volkssportverband)
Julkaistiin Luokasta luontoon - retkeilyn opetuskirja, joka jaettiin kaikkiin peruskouluihin.
Naisten kymppi valittiin vuoden liikuttajaksi.
1990
Avantouinti löi itsensä läpi Suomen Ladun toiminnassa.
1992
Retkiluistelijat perustivat oman yhdistyksen ja liittyivät Suomen Ladun jäseneksi.
Metsämörri-toiminta aloitetaan.
1994
Hankittiin Hotelli Jeris.
Kansainvälinen FICC-suurleiri Joensuussa.
1995
III Ulkoilukonferenssi Finlandiatalossa
1997
V Kuntoiluolympialaiset Vierumäellä.
Suomalaiset innostuivat sauvakävelystä.
Arktinen Kylpylä valmistui Kiilopäälle.
1998
Jäsenmäärä yli 50 000
Juhlapipon tuotto luovutettiin Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry:lle (398 582 mk).
Kiilopään savusauna vihittiin käyttöön.
Lumikenkäilijät perustivat oman yhdistyksensä ja liittyivät Suomen Ladun jäseneksi.
1999
Akumaja hankittiin Suomen Ladun omistukseen.
Kuusijärven ulkoilukeskus Vantaalla vuokratttiin Suomen Ladun käyttöön.
Töölönlahden ulkoilukeskus aloitti toimintansa.
Lumikenkäilyn ensimmäiset SM-kilpailut Vierumäellä.
2000
Latu ja Polku -lehden ulkoasu uudistui uuden vuosituhannen kunniaksi.
2001
Jäsenmäärä yli 67 000, jäsenyhdistyksiä 220.
Internetsivut muuttuivat interaktiivisiksi jäsenille ja jäsenyhdistyksille.
2002
Oittaan Ulkoilukeskus avattiin Espoossa
2003
Jäsenmäärä yli 70 000, jäsenyhdistyksiä 230.
Latu ja Polku -lehden ulkoasu uudistui.
2005
4. valtakunnallinen Ulkoilukonferenssi järjestettiin Finlandia-talossa marraskuussa. Pekka Alanen valitaan Suomen Ladun puheenjohtajaksi.
2007
Järjestön uusi strategia vahvistettiin syksyllä. Eki Karlsson aloittaa työnsä Suomen Ladun toiminnanjohtajana. Pitkäaikainen toiminnajohtaja Tuomo Jantunen jää eläkkeelle.
2008
Suomen Latu täytti 70 vuotta ja juhlia vietettiin Helsingin yliopiston päärakennuksessa 5.1.2008. Lisäksi latuyhdistykset osallistuivat syntymäpäivien viettoon Ulkoilun juhlaa 70 vuotta -tapahtumin yli 50:llä paikkakunnalla.
2009
Suomen Ladun toimisto muutti Fabianinkadulta SLU-taloon Radiokadulle. Latu&Polku -lehteä uudistettiin sekä ulkoasun että sisällön osalta.
2010
Suomen Ladun uudet nettisivut julkaistiin.
2011
Jäseniä yli 78 000 yhteensä 222 jäsenyhdistyksessä.
2012
Oittaan Ulkoilukeskuksesta luovuttiin vuoden lopussa.
2013
Suomen Ladun 75-vuotisjuhlia vietettiin “työn merkeissä” Avantouinnin SM-kisojen yhteydessä Peurungassa 26.1.2013.
2014
Suomen Latu Kiilopää (ent. Tunturikeskus Kiilopää) täytti 50 vuotta 22.11.2014.
2015
Lokakuussa 2015 hyväksyttiin Suomen Ladun uusi visio ja strategia vuosille 2016-2021.
2016
Suomen Ladun uusi strategiakausi (2016-2021) käynnistyy. Uusi strategia pyrkii siihen, että kaikki löytävät mielekkään tavan ulkoilla ja nauttia luonnosta. Suomen Ladun Kaikki hiihdosta -sivusto avataan.
2017
Nuku yö ulkona -kampanja kesäkuussa innostaa yli 130 000 suomalaista nukkumaan yönsä ulkona. Suomen Ladun jäsenmäärää saavuttaa uuden ennätyksen: 84 000 maksanutta jäsentä syyskuussa 2017.
2018
Suomen Latu täytti 80 vuotta ja juhlia vietettiin Kiilopäällä. Juhlavuosi käynnistyi #ulkonakuinlumiukko-kampanjalla, johon osallistui yli 40 000 suomalaista. Jäsenmäärä yli 86 000.
2019
Jäseniä yli 88 000.
2020
Kirre Palmi valitaan Suomen Ladun uudeksi puheenjohtajaksi. Suomen Ladun toimisto muutti Radiokadulta Olympiastadionille. Jäseniä yli 89 000.
2021
Jäsenmäärä 90 000.