Vuoret ovat kuin meri
Latu&Polku-lehden kesänumero vie lukijansa Alppimaisemiin. Luvassa on kolme tarinaa Alpeilta, joista yhden kertoo Berchtesgadenissa puolet vuodestaan viettävä Heikki Piuhola.
Kuva: Nationalpark Berchtesgaden
Maakotka liihottelee Königsseen kansallispuistossa yläpuolellani. Tiedän sen historiasta jo paljon, se on vanhempi naaras, viime kesänä se saattoi taivaalle jälleen yhden maakotkanuorukaisen. Sen ja puolta nuoremman puolison pesä sijaitsee jyrkällä kalliokielekkeellä Hinterseen lähellä, aivan Itävallan rajalla.
Olen vakoillut sen perhe-elämää monta kertaa kaukoputkella. Pariskunnan reviiri on noin 65 neliökilometriä.
Patikkaretkilläni olen oppinut upeiden maisemien lisäksi tähyilemään entistä useammin myös taivaalle, miehitettyjä maakotkareviirejä on puistossa toistakymmentä, lisäksi muiden petolintujen kanta on hyvien murmelivuosien takia Alpeilla nyt voimissaan.
Asuntomme ikkunasta aukeaa Saksan kolmanneksi korkein vuori Watzmann, täkäläisten mielestä se on tietysti Saksan korkein vuori, koska se sijaitsee kokonaan Saksan puolella. Watzmann on täällä aina läsnä, sen rinteillä risteilevät toinen toistaan upeammat patikkareitit, itäseinä "Ostwand" on pyhitetty kiipeilijöille, talvella nousemme "karvoilla" noin 1 800 metrin korkeuteen ja laskemme vapaata takaisin kylään.
Kun palaan Suomesta työmatkoiltani "kotikylään", palauttaa junan ikkunasta avautiva Watzmann heti mieleen lukuisia unohtumattomia retkiä. Ensimmäisen Alpeilla vietetyn vuoden jälkeen mietin usein, että kuinkahan nopeasti näihin vuoristomaisemiin kyllästyy. Vuoret ovat monella tapaa minulle kuin meri, joka vuodenaikaan, joka vuorokaudenaikaan ja joka säällä aina erilainen.
Kylästämme lähtee kymmenittäin patikointireittejä kaikkiin ilmansuuntiin. Voin ajan ja sään puitteissa valita tunnin patikoinnin kylämme yläpuolisilla kukkuloilla, tai reilun tunnin ja vajaan tuhannen metrin kiipeämisen Kneifelspitzelle, Rauhenkopfille tai Kotkanpesälle – niiden rinteiltä näkymät ympäröiville vuorille ovat henkeäsalpaavat. Ja onneksi yhä useammin ja useammin remontti- ja talkkarityöt antavat jo mahdollisuuden päivä- ja joskus jopa yöretkeen. Patikoijalle paratiisissa se on kuin se "kielletty omena".
Heikki Piuhola
Kirjoittaja on remontoinut Saksan kaakkoisimpaan nurkkaan Berchtesgadeniin skandinaavisia loma-asuntoja 160 vuotta vanhaan kivitaloon, joka aiemmin on toiminut kylän historiallisen keskustan ensimmäisenä hotellina. Burmesterhaus toimii Suomen Ladun yhteistyökohteena. www.burmesterhaus.de
Kommentoi