Pekka ja retkisaapas

19.06.2014|Latu&Polku|Henkilö, Retkeily

Pekka Keinänen on mies uuden suomalaisen retkisaappaan takana.

Pekka Keinänen kuvattuna Novestan kumisaapastehtaassa, Slovakiassa. Kuva: Panu Könönen

Malesiasta kerätty luonnonkumi venyy ja paukkuu, kun vanha slovakkikone liiskaa ilmakuplat puoliensa välissä.

Kuvauksellinen tehdashalli on nähnyt niin sosialismin ja Varsovan liiton kumisaapastilaukset kuin markkinakapitalismin viimeisimmät vaiheet tuotannon ulkoistuksineen.

Olemme syvällä Slovakian maaseudulla, Partizánsken pienessä teollisuuskaupungissa, Novestan kumisaapastehtaassa.

Tehtaalla valmistetaan sekä omaa mallistoa että kansainvälisten brändien saappaita. Vuosittain jalkineita lähtee tehtaalta yli 2 miljoonaa paria.

Linjastossa kiertää parhaillaan tuttuja tuotteita, Hai-saappaita. Täällä tehdään käsityönä suomalaisten rakastamat nokialaiset.

Emme ole kuitenkaan vain katsomassa, kuinka kumi muuttaa muotoaan. Tehdasvierailun tarkoituksena on tutustua Nokian Jalkineiden uusiin Koli- ja Kevo-retkeilysaappaisiin.

Oppaana meillä on saappaiden suunnittelija Pekka Keinänen, 37.

Myyjästä kenkäsuunnittelijaksi

Pekka Keinäsen tie kenkäsuunnittelijaksi ei alkanut koulun penkiltä, vaan Rovaniemen Prisman urheiluosastolta.

Toki hän on suorittanut korkeakoulututkinnon jalkinesuunnittelusta, mutta ymmärrys erityisesti liikuntajalkineisiin syntyi käytännön asiakaspalvelutyön kautta.

Euroopassa voi opiskella jalkinesuunnittelua korkeakoulutasolla vain Englannissa, Hollannissa ja Hämeenlinnassa. Juuri viimeksi mainittuun opinahjoon Keinänen haki suomalaisesta jalkinekoulutuksesta kuultuaan – ja pääsi ensimmäisellä yrittämällä sisään.

Valmistuttuaan hän työskenteli oman kenkämallistonsa parissa, kunnes aloitti suunnittelijana Nokian Jalkineissa vuonna 2008.

Ensimmäinen oma saapas oli Kuura, lyhyt ja tyylikäs kaupunkijalkine, joka syntyi osittain omaan tarpeeseen.

"Sain idean Kuuraan, kun pyöräilin Helsingin keskustassa loskakelillä. Pitkä saapas vaikutti siltä kuin olisin ollut menossa lypsylle", Pekka naurahtaa.

Retkeilysaapasta kehittämään

Seuraava haaste tuli retkeilypuolelta.

Nokian Jalkineiden edellinen retkeilysaapas oli 1990-luvun alusta.

Kyselyitä uutuuden perään tuli niin talon sisä- kuin ulkopuolelta. Lisäksi retkisaappaiden käyttäjät alkavat olla jo iällä, joten uusia käyttäjäryhmiä houkuttelemaan tarvittiin jotain uutta.

"Ulkonäkö ja ominaisuudet piti saada sellaisiksi, että uudet sukupolvet haluaisivat ostaa tuotteen", Keinänen muistelee prosessia.

Pekka lähti ensin tutkimaan ja testaamaan muiden valmistajien saappaita.

"Mitä voisin tehdä tässä kategoriassa paremmin?"

Testiin otettiin myös oman merkin saappaita, sillä Nokian Jalkineiden Outdoor-kategoriassa niitä on vanhastaan kymmenkunta.

"Osassa testatuista saappaista varpaat puristuivat lyttyyn, osassa pohja oli liian pehmeä eikä tarjonnut tarpeeksi tukea epätasaisessa maastossa liikkuessa. Monissa saappaissa ongelmia oli myös pohjan pitävyyden kanssa", Keinänen luettelee huomioitaan.

Saappaassa tärkeintä – yhdessä kumilaadun kanssa – on lesti. Sitä ei tarvinnut lähteä etsimään omaa mallistoa kauempaa.

Uusiin retkisaappaisiin päätettiin ottaa arvostetun Finnjagd-mallin lesti.

"Totesin sen parhaimmaksi. Käveltävyys on hyvä, nilkasta istuva, mutta päkiä ja varvasosan leveys on mukava."

Finnjagd-mallin lesti on hieman kapea ylhäältä, joten Koli- ja Kevo-saappaita varten kehitettiin ylös haitarikiristyssäätö, jotta mallit sopisivat useampaan pohkeeseen.

Tukevuutta lisäämään Keinänen suunnitteli päällisen, jossa on kaksinkertaisen kantavahvikkeen lisäksi sivu- ja kärkivahvikkeet.

Pohjan kärkiosan muotoilulla lisättiin saappaan rullaavuutta kävellessä.

Koliin ja Kevoon suunniteltiin myös uusi ulkopohja.

"Pohjakuvion suunnittelin siten, että pitokuvio pitää mahdollisimman moneen suuntaan ja mahdollisimman monenlaisilla pinnoilla uhraamatta kuitenkaan hyvää maatuntumaa."

Tämänkin lehden alustavissa testeissä juuri saappaiden pito on saanut kiitosta.

Kotimainen saapas?

Nokian saappaita on valmistettu vuodesta 1898. Kyseessä on – nykyisestä valmistusmaasta huolimatta – suomalainen brändi.

"Valitettava fakta on, että kuluttajat eivät ole valmiita ostamaan Suomessa valmistettuja tuotteita korkean hinnan takia", Keinänen aloittaa.

"Mutta suunnitelulla on arvonsa, ja erityisesti sillä, että se on kotimaista", hän jatkaa.

Suomalainen suunnittelija osaa arvioida, mikä sopii suomalaiseen jalkaan ja luontoon. Ja ymmärtää erähistoriaamme.

Toteamme yhdessä, että Suomessa ei osata käyttää markkinoinnissa suomalaisuutta hyväksi. Eivät esimerkiksi ruotsalaiset ulkoilutuotteet ole olleet enää vuosiin kotimaassa valmistettuja, silti markkinoinnissa vilahtelee sini-keltainen.

"Miksi me emme osaa tätä? Kotimaisen suunnittelun takia tuotteet ovat itseasiassa hyvinkin suomalaisia", Keinänen lataa