Luonto ehkäisee syrjäytymistä
Luonnossa liikkuminen alentaa tutkitusti stressiä ja kohentaa terveyttä. Itä-Suomessa luonto ollaan löytämässä lääkkeeksi terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyssä. Teksti: Aura Pilkama
Kuvitus: Noora Federley
Metsien hyvää tekeviin vaikutuksiin on herätty vasta aivan viime vuosina. Tutkimusten mukaan luonnossa oleskelun ja liikkumisen vaikutukset alentavat stressiä ja kohentavat terveyttä.
Itä-Suomessa luonnon hyvää tekeviä vaikutuksia on kokeiltu ennaltaehkäisevänä lääkkeenä vähän liikkuville riskiryhmille.
Metsähallituksen luotsaamassa Luonto liikuttamaan -hankkeessa järjestetään pitkäaikaistyöttömille, maahanmuuttajille ja vähän liikkuville keski-ikäisille miehille säännöllisiä ohjattuja retkiä metsään.
Tavoitteena on saada ihmisiä liikkeelle luontoon ja sitä kautta ennaltaehkäistä kroonisia sairauksia ja mielenterveysongelmien syntymistä.
Miehille suunnatun painonhallintaryhmän suuri suosio yllätti projektipäällikkö Kati Vähäsarjan.
”Yleensä miehet eivät osallistu painonhallintaryhmiin, mutta kun ympäristönä on metsä, ryhmä täyttyi heti, ja jonotuslistallekin jäi moni”, Vähäsarja iloitsee.
Luonnossa liikkumisen on havaittu olevan mielekkäämpi vaihtoehto vähän liikkuville kuin vaikkapa kuntosalin.
”Ylipainoisille liikkuminen metsässä sopii erityisen hyvin, sillä rasitus koetaan luonnossa yleisesti vähäisempänä”, Vähäsarja kertoo.
Miesten painonhallintaryhmä tapaa kerran kuussa jossakin lähialueen luontokohteessa. Mukana on ravitsemus- ja liikuntaneuvoja.
”Laavulla valmistetaan itse ruuat ravintoneuvojan laatimilla resepteillä ja samalla ohjaaja käy kaikkien kanssa henkilökohtaisesti läpi, miten liikunta- ja ruokatottumukset ovat kuukauden aikana edistyneet.”
Myönteistä palautetta luonnon hyvinvointivaikutuksista on saatu myös muilta kohderyhmiltä.
Esimerkiksi Lieksassa ryhmä vaikeasti aktivoitavia pitkäaikaistyöttömiä on saatu innostumaan luonnon avulla. Työttömät kokivat ryhmien tärkeimmäksi anniksi henkisen hyvinvoinnin parantumisen sekä vaihtelun arkeen – yksin ei tule lähdettyä ulos.
”Vaikka sosiaalista kanssakäymistä ei yleensä ole ryhmistä haettu, se on selvästi muodostunut ihmisille hiljalleen tärkeäksi”, Vähäsarja sanoo.
Hyvät tulokset ovat herättäneet kiinnostusta alueen kunnissa, joiden sosiaalipalveluissa ryhmiä halutaan jatkaa.
Kommentoi