Useimmilla meistä on joku suosikkilaji tai liikuntamuoto, jonka paras aika Suomessa on rajallinen. Oman liikuntatapansa voi kuitenkin suunnitella vuodenaikojen mukaan ja niiden ehdoilla. Teksti: Axa Sorjanen
Kuva: iStockphoto
Omat mieltymykset, nuoruuden urheiluharrastukset ja monet muut tekijät ohjaavat liikkumistamme. Joku hiihtää mieluiten talvisin, toisen harrastus painottuu kaupunkimaratoneihin ja kolmas panostaa kesäisiin vaellusretkiin.
Useimmat meistä eivät liiku tasaisesi ympäri vuoden, vaan omalle suosikkilajille suotuisana vuodenaikana liikutaan enemmän. Muina vuodenaikoina liikkuminen vähenee ja kuntokin saattaa hieman repsahtaa.
Painokin voi nousta.
Ajattelemalla omat liikuntatottumukset uusiksi kalenterin kanssa pääsee kehästä irti; voi liikkua vuoden ympäri. Tavoitteellisemmin liikkuville ja erilaisiin urheilutapahtumiin tähtääville eri lajien harjoittelu tukee omaa päälajia.
Ajatus ympäri vuoden liikkumisesta on niin yksinkertainen, että sen ääneen sanominen lähes hävettää. Silti useimmilla liikunta notkahtaa aina jossain kohtaa vuotta, ja aina samassa kohdassa.
Siksi kannattaa miettiä omia tottumuksia ja tiedostaa yleisimmät esteet.
Talvella hiihdetään ja luistellaan. Keväällä otetaan polkupyörät esille, kesällä juostaan ja melotaan. Syksy on sieniretkien ja vaellusten parasta aikaa. Itsestään selvää, muttei ongelmatonta.
Suurimmat haasteet osuvat vuodenaikojen vaihteisiin.
Ensimmäinen vaikeus liittyy liikuntavälineisiin.
Uuden vuodenajan yllättäessä ne eivät olekaan kunnossa tai ovat piilossa kellarin perukoilla.
Kun sukset yrittää saada huoltoon ensilumen tultua tai pyörän korjaajalle kevätauringon odottaessa, joutuu pahimmillaan odottamaan viikkoja.
Samalla liikkumiseen tulee tauko ja suurin into saattaa lopahtaa.
Välineet kannattaa huollattaa ajoissa, mieluiten heti kauden päätyttyä. Silloin huoltoliikkeissä ei ole ruuhkaa ja hinnatkin saattavat olla edullisempia.
Sama koskee liikuntavälineitä. Jos juoksukengät kuluivat kesällä loppuun, ei uusien hankintaa kannata lykätä seuraavalle keväälle. Jos päätit hankkia lumikengät seuraavalle talvelle, osta ne edellisenä keväänä.
Motivaatio liikkumiseen on useimmilla suurin heti kausien alussa ja turha odottaminen saattaa venähtää viikkojen tauoksi. Pidä huoli, että välineet odottavat kanssasi.
Silloin vältät myös helpot tekosyyt.
Toinen vaikeus koskee omaa jaksamista ja kehon reaktioita lajien vaihtuessa. Kaikki tietävät tunteen kivuliaasta uusien lihasten löytymisestä. Hiihtokauden alussa nivuset kipeytyvät jopa maailman huipuilla: kevään ensimmäisten juoksulenkkien jälkeen pohkeet ovat kivikovat ja arat.
Nämä kaikki ja muut vastaavat vaivat ovat vältettävissä.
Ajatuksena on harrastaa ennen uuteen kauteen siirtymistä lajeja, jotka helpottavat seuraavaan liikuntamuotoon siirtymistä: sauvakävelyä ennen hiihtoa tai luisteluhiihtoa ennen maantiepyöräilyä.
Pienellä suunnittelulla liikut helpommin ympäri vuoden ja kuntosi kasvaa tasaisesti ilman notkahduksia. Jos sinulla on kilpailullisia tavoitteita saatat huomata kehittyväsi uudelle tasolle.
Hiihtokauteen siirtymistä, itse talviaikaa laduilla ja siirtymistä keväällä muihin liikuntamuotoihin voi helpottaa muutamalla yksinkertaisella keinolla.
01 Hiihtokauden alussa oikean tekniikan löytyminen kestää jonkin aikaa. Tätä voi helpottaa tehokkaasti sauvakävelemällä ennen hiihtokauden alkua. Sauvakävelyn rytmi on täsmälleen sama perinteisen hiihdon kanssa. Hieman tehokkaampi sauvakävely, jopa sauvajuoksu, valmistaa lihaksia lumelle.
02 Leppoisamminkin liikkuvan sauvakävelijän kannattaa välillä ottaa muutama nopeampi askel tai pyrähdellä silloin tällöin.
03 Luisteluhiihtoa harrastavalle pyöräily on hyvää harjoittelua. Jopolla ajettaessa lantion asento on itseasiassa aivan sama kuin luisteluhiihdossa – ja jalkojen lihakset tekevät samankaltaista työtä.
04 Perinteistä tavoitteellisesti hiihtävien kannattaa taas juosta, sillä juoksuaskel muistuttaa perinteisen potkua ja tuo siihen terävyyttä.
05 Hiihtämällä molemmilla tavoilla ja niitä vuorotellen, voi lisätä hiihtomääriään. Perinteinen ja luistelu rasittavat osin eri lihaksia. Kauden alussa kannattaa panostaa enemmän perinteiseen, sillä luistelu vaatii kovempaa lihaskuntoa.
06 Rauhallisestikin etenevän laturetkeilijän kannattaa tehdä välillä muutamia lyhyitä spurtteja ja vaihdella tekniikkaa vuorohiihdon ja tasatyönnön välillä. Kunto nousee ja palautuminen on nopeampaa, kun keho saa erilaisia ärsykkeitä.
07 Tee loppuverryttely juoksemalla. Se palauttaa lihaksiin kimmoisuutta. Leppoisammin kuntoileva voi tehdä hiihtolenkin päälle reippaan viiden minuutin kävelyretken.
08 Urheilullisemmin hiihtävien kannattaa juosta säännöllisesti läpi talven. Yksi juoksulenkki viikossa helpottaa juoksua hiihtokauden jälkeen.
09 Etenkin etelän lyhyet talvet aiheuttavat hiihtokilometrien ahnehtimista. Tästä seuraa väsymys, pahimmillaan ylirasitustila. Omaa kehoa kannattaa kuunnella ja levätä tarpeeksi. Aktiivisuusmittarista voi olla apua harjoittelun ja levon suhdetta etsiessä.
Kommentoi