Kevättalvi on liikkujan parasta aikaa

16.02.2015|Latu ja Polku arkisto Latu&Polku Latu&Polku|Hiihto, Liikunta,

Maaliskuun lähestyessä päivä pitenee nopeasti. Pohjois-Suomessa valoisaa aikaa riittää hiihtäjälle tuntikausia enemmän kuin kuukausi aiemmin. Samaan aikaan etelämmässä kevät tekee jo tuloaan. Nyt on aika nauttia luonnosta liikkumisesta.

Kuva: Kuvatoimisto Rodeo/Lehtikuva

Maaliskuun alussa hiihtoladut ovat parhaimmillaan koko Suomessa.

Aivan etelässä vähintään kaupunkien huolletut ladut ja tykkilumella pohjatut paanat ovat edelleen täydessä iskussa ja Lapissa alkaa koko vuoden paras hiihtokausi. Kevättalvi onkin ehkä kaikkein hienointa aikaa liikkua missä päin Suomea tahansa.

Yleensä myös hiihtäjät itse ovat kauden parhaimmassa kunnossa.

Alkutalven jurnuttavat lenkit huonommissa olosuhteissa sekä pakkaskelien huono luisto jäävät taakse. On aika nauttia hiihdosta.

Samalla on kuitenkin vaarana kilometrien ahmiminen, mahdollisimman paljon hiihtäminen hiipuvilla vauhdeilla. Monilla tämä tarkoittaa pitkiä ja rauhallisia perinteisen tyylin lenkkejä.

Keväällä hiihtäjän kannattaisikin kiinnittää huomiota myös siihen, että keho saa riittävän monipuolisia ärsykkeitä.

Tasavauhtisten pertsan lenkkien lomassa voi hiihtää vaihtelevilla vauhdeilla, välillä ylämäkiä vauhdikkaammin tai kokeilla tasaisella rajumpaa pumppaamista tasatyönnöllä.

Jos hiihtää molemmilla hiihtotavoilla, kevään liukkailla laduilla voi painottaa vapaan hiihtoa alkukautta enemmän. Pelkkää perinteistä hiihtävät voivat vuorostaan kevättalvella kokeilla vapaata edes kerran tai käydä vaikkapa retkiluistelemassa.

Vaikka keväthangilla pitää nautiskella auringosta ja lempeistä keleistä, kannattaa samalla pitää huoli, ettei liikunta jää matkojen pidentyessä pelkäksi peruskuntoalueella pyörimiseksi. Kerran-pari viikossa on hyvä liikahtaa rivakammin, pistää itseään vähän ahtaammalle ja kokeilla omalla vauhtikestävyysalueella liikkumista.

Eri vauhdeilla liikkuminen ja erilaisten ärsykkeiden antaminen lihaksille nostaa kuntoa nopeasti.

Samalla se valmistaa lähestyvään sulan maan aikaan. Paljon tasaisella vauhdilla perinteistä hiihdettäessä lihasten hermotus voi väsyä.

Keväällä juoksuun vaihtavilla tämä tuntuu pehmeytenä: vaikka kunto on kova, ei askel nouse odotetulla tavalla.

Kevättalvella, hiihtokauden lähestyessä loppuaan, kannattaa kohdistaa katse tulevaan.

Keväällä on viimeistään aika huollattaa kesän liikuntavälineet kuntoon – eikä oman kehon huoltoakaan pidä laiminlyödä.
Niin kauan kuin maassa on lunta, polkupyörän saa huoltoon nopeasti, mutta heti kun aurinko sulattaa tiet paljaaksi, on huoltoliikkeissä viikkojen jonot ja hinnatkin nousevat samalla.

Talven vielä jatkuessa urheilukaupoista löytää edullisesti edellisen kauden juoksu- ja vaelluskenkiä. Hiirenkorvien ilmestyessä puihin, hyllyt täyttyvät uusista ja täysihintaisista varusteista.

Oman kehon huoltoon kannattaa myös panostaa talven kääntyessä lopuilleen. Mainittua hermoston väsymistä voi välttää aktiivisesti helpoilla keinoilla. Lihashuolto ja huolellinen venyttely auttaa jo paljon.

Lyhyet juoksulenkit tai terävätahtiset sauvakävelyretket virittävät jalat hiihdon lomassa.

Lyhyitä juoksu- ja kävelylenkkejä kannattaa tehdä myös suoraan hiihtolenkkien jälkeen. Ne nopeuttavat palautumista. Tavoitteellisemmin liikkuvien kannattaa myös käydä välillä kuntosalilla tai tehdä kuntopiiriharjoituksia.

Kun kevättalvi kääntyy lopullisesti kevääksi on aika laittaa talviurheiluvälineet varastoon. Sukset voi puhdistaa ja laitaa niihin suojavahat kesäksi. Silloin välineet on helppo ottaa käyttöön seuraavan talven taas alkaessa.

Sama kannattaa tehdä myös itselle. Kun sukset on kannettu varastoon, kannattaa levätä viikko-pari katsellen räystäiden tippumista, antaa kunnon nousta ja kasvattaa halua lähteä uudelleen liikkeellä.

Jos vuodessa käy kerran tai kaksi hierojalla, keväällä on oikea aika siihen.

Kommentoi