Hyvä on hiihtäjän hiihdellä
Välineitä lumessa liikkumiseen on tarvittu niin kauan kun pohjoisessa on eletty.
Väinö Hämäläinen: Lemminkäinen ja Hiiden Hirvi, 1902. Kansallisgalleria.
Suksen jäljet johtavat yli 6 000 vuoden taakse. Jopa kalliomaalauksissa hiihdetään. Ilman suksia olisi elämä pohjolassa ollut täysin mahdotonta rämpimistä.
Piispa Henrikin surmavirrestä tuttu – ensimmäinen nimeltä mainittu suomalainen hiihtäjä – Lalli surmasi tarun mukaan piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä noin vuoden 1156 tammikuussa. Kuinkas muuten kuin suksilla hän hiihti Piispan kiinni:
”hiihti hirmuisesti, / lyly vieri vinkeästi, / tuli suitsi suksen tiestä, / savu sauvan somman tiestä.”. Surmattu piispa pääsi taivaan iloihin, kun taas ”Lalli paikassa pahassa, / sakean savun seassa, / helvetissä hiihtelevi.”
Mitä olisi suomalainen sanataide ilman suksia? Puuttuisi Leinon Hiihtäjän virret. Olisi Hellaakoskelta jäänyt ymmärtämättä, kuinka ”Vapaa on vain umpihanki.”.
”Varhaisen vapaa-ajan hiihtäjän” Elias Lönnrotin runonkeruumatkatkin olisivat saattaneet jäädä talviaikaan tekemättä.
Entä runojen sisältö sitten: Pohjolan emäntä Louhi lupaa Lemminkäiselle tyttärensä antamalla tehtäviä, kuten hiihtää kiinni ”Hiien hirvi Hiien peltojen perältä”. Tarina taivaallisen hirven surmaamisesta on muinaistarujen ainesta ympäri maailmaa. ”Ja Lemminkäinen hiihti! Hän hiihti ja hikoili hirven perässä pitkin Lappia.”
Suomalainen karpaasi saavuttaa mahdottoman tietenkin hiihtotaidoillaan.
Ilman suksia ei olisi hiihdetty tuhansia kilometrejä kansakoululatua, peruskoulun hiihtotunteja, hiihtokilpailuita kyyneleet piilossa. Ei olisi mäkihyppyä tai vesihiihtoa, ei luonnottoman korkeita hemoglobiiniarvoja ja revenneitä nivelsiteitä, ei talviolympialaisia, mitaleja, kisastudioita.
Ei olisi yksinäistä hiihtäjää tykkylumen peittämien puiden keskellä, kirkkaansinisen taivaan alla. Ei olisi omaan tahtiin suksivaa onnellista matkalla levähdyspaikalle, selkärepussaan termoskahvit ja eväsleivät.
LIISA LOUHELA
Jutun lähteenä on käytetty Markku Turusen kirjaa Pitkä Latu – Legenda suksesta, joka esittelee monipuolisesti suksen ja hiihtämisen kulttuurihistoriaa. Suksi on värittänyt niin mytologiaa kuin arkielämääkin, se on ollut taiteen muusa ja kansainvälisen hiihtokilpavarustelun tähti. Kirjassa tavataan myös suksen esi-isät ”karvapohjasuksi” ja muinaissuksi. Kirja esittelee hiihtämisen historiaa hauskasti ja monipuolisesti, siksi se sopii niin metsäsuksilla kuin pitopohjillakin kulkevan hiihdon ystävän lukemiseksi. Sh. 54 €.
MAAHENKI.FI
Kommentoi