Kävelykipinä järjestetään Maaottelumarssin kunniaksi
06.02.2021
Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 80 vuotta Suomen kaikkien aikojen suurimmasta kuntoliikuntatapahtumasta. Keväällä 1941 järjestettiin Suomen ja Ruotsin välinen Maaottelumarssi, joka sai liikkeelle toista miljoonaa suomalaista. Vastaavaa määrää ei sen koommin ole nähty.
Maaottelumarssi oli kahden kansan välinen kilpailu siitä, kumpi saa liikkeelle enemmän kävelijöitä toukokuun aikana. Haaste tuli Ruotsilta, ja se otettiin Suomessa innolla vastaan. Vaadittava kävelysuoritus oli miehiltä 15 km ja naisilta ja lapsilta 10 km. Yksi henkilö saattoi tuoda maalleen yhden pisteen kävelemällä suorituksen vaaditussa ajassa – 15 km:llä se oli 2 h 20 min ja 10 km:llä 1 h 40 min.
Suomalaisia saatiin liikkeelle valtavat joukot. Kaikenlaiset tahot osallistuivat innolla: koulut ja oppilaitokset, liikelaitokset, paikkakunnat maaseudun pienimpiä kyliä myöten, yhdistykset, laitokset, eduskunta… Kävelemässä oli nuoria ja vanhoja, naisia ja miehiä, urheilijoita ja invalidejakin. Juuri päättyneen talvisodan jäljiltä yhteishenki oli vahva, ja monet tahot olivat ottaneet asiakseen promotoida marssia jäsenilleen. Myös tiedostusvälineet olivat aktiivisesti mukana.
Toukokuun aikana kävelysuorituksen teki puolitoista miljoonaa suomalaista; tarkka luku on 1 507 111. Tämä voitti Ruotsin 943 952 kävelijää ylivoimaisesti. Suomen väkiluku oli tuolloin noin 3,7 miljoonaa, mikä tarkoittaa että peräti 42 prosenttia kansasta saatiin kävelemään. Tänä päivänä se tarkoittaisi 2,3 miljoonaa suomalaista!
Maaottelumarssin järjestelyistä vastasi tuolloin erikseen nimetty päätoimikunta, jonka johdossa oli Urho Kekkonen, ja edustettuna jokainen urheilun keskusliitto poliittiselta laidalta toiselle. Suomen Ladun aktiivit kuten Tahko Pihkala, T.I. Sorjonen, Frans Saastamoinen sekä Akselin Kaskela olivat myös keskeisissä rooleissa. Paikallisista marsseista ympäri maan vastasivat tuhannet marssiasiamiehet, jotka vastaanottivat päätoimikunnalta ohjeita.
Kävelykipinä järjestetään Maaottelumarssin hengessä, perinteitä kunnioittaen mutta tähän päivään sopien. Edelleen käytännön järjestelystä vastaavat eri puolilla maata toimivat yhdistykset, seurat ja muut ”marssiasiamiehet”, Tahko Pihkala -seuran hoitaessa keskustoimikunnan tehtävää. Kävelymatkan saa itse valita eikä ikään tai sukupuoleen sidottuja vaatimuksiakaan ole. Minimiaikaakaan ei vaadita – joskin halukkaat voivat käyttää sitä haasteena ja kokeilla, sujuuko isovanhempien vauhti. Eikä meitä myöskään ole haastettu toisen kansan taholta, joten ”kilpa” käydään vain itseä vastaan. Lisäksi meitä avittaa teknologia. 80 vuotta sitten jokainen käveli kerran ja suoritukset kirjattiin paperisille korteille – tänä vuonna jokainen saa kävellä niin monta kilometriä ja kertaa kuin jaksaa, ja tulokset päivittyvät reaaliaikaisesti kävelykilometrikisaan.
Kuva: Presidentti Risto Ryti, pääministeri Jukka Rangell ja muita ministereitä marssillaan Helsingissä. Pekka Kyytinen / Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma
Lisää maaottelumarssin muistoja löytyy teoksesta Sulo Kolkka (1978): Maaottelumarssi. Muistelmia ja kuvia vuodelta 1941, jota on käytetty tämän tekstin lähteenä.
