Meidän tarinamme
1920-luvulla siirrettiin Suomessa kilpahiihto vesistöjen jäiltä metsiin ja 1930-luvun puolivälissä Suomen Hiihtoliitto ja Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto käynnistivät tunturihiihdon. Tunturihiihtokokeilujen jälkeen huomattiin, että tunturihiihto ja yleinen hiihtovalistus tarvitsevat oman järjestön. Huomio antoi voimakkaimman sysäyksen Suomen Ladun syntyyn.
Suomen Ladun perustava kokous pidettiin Helsingissä, Vanhalla Ylioppilastalolla 28.1.1938. Järjestön ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Toivo Aro ja varapuheenjohtajana Lauri ”Tahko” Pihkala. Tahkon ehdotuksesta uusi itsenäinen järjestö sai nimekseen Suomen Latu, jossa Latu hiihtotoiminnan edistämisen lisäksi tarkoittaa uusien urien aukomista kansanurheilulle ilman kilpailutoimintaa. Säännöissä kilpaurheilu sallittiin vain propagandaluonteisena toiminnan tunnetuksi tekemisenä.
Hiihtokurssit ja latujen viitoittaminen aloitettiin välittömästi. Tehtiin myös laajamittainen toimintasuunnitelma hiihdon edistämiseksi kunnissa, kouluissa, työpaikoilla ja tiedotusvälineissä. Ensimmäinen jäsenyhdistys, Helsingin Latu, perustettiin vuoden 1940 lopulla ja seuraavana vuonna Puijon Latu ja Jyväskylän Latu. Sotavuosista huolimatta toiminta laajeni ja 1940-luvun lopulla Suomen Ladun ohjelmaan kuului jo monia muitakin kunto- ja virkistysliikunnan muotoja, kuten retkeily, vaellukset, uinti ja lentopallo.
1950-luvun näyttävimpiä toimintamuotoja olivat latu- ja polkuretket, jotka vetivät kansalaisia sadoin tuhansin luontoon latuyhdistysten raivaamille ja merkitsemille reiteille. Myös pyöräretket aloitettiin.
Nykyisin Suomen Latu on ulkoilun, retkeilyn ja terveysliikunnan keskusjärjestö, jolla on 78 000 jäsentä ja 224 jäsenyhdistystä ympäri Suomea.
Liity nyt jäseneksi!
Ulkoilun edistämistä vuodesta 1938
1938 | Suomen Latu perustettiin. Tahko Pihkala lausui syntysanat Vanhalla Ylioppilastalolla 28.1. Ensimmäiset liikuntalomaviikot järjestettiin Vierumäellä. |
1941 | Varustetoimikunta kehitti yleissuksen tunturihiihtoon ja maanpuolustuskäyttöön. Latulaisten ensimmäinen eräretki Saariselälle. |
1945 | Vuokatin Urheiluopisto perustettiin. Massaurheilu-lehti alkoi ilmestyä. Lehti ilmestyi tällä nimellä vuosina 1945-49, jonka jälkeen se ilmestyi Latu-nimisenä vuodet 1950-1972 (tosin vuonna 1958 Vire-nimisenä). Tämän jälkeen nimeksi otettiin Latu ja Polku. |
1946 | Kansanhiihdot käynnistyivät. |
1948 | Alettiin julkaista Latukalenteria, jossa oli tiedot viitoitetuista laduista, kurssi- ja varustetietoutta sekä suurimpien paikkakuntien latukartat. Julkistettiin edellisenä talvena Kansanhiihdoissa kerätty lahjoitus Kansanavulle. Hiihtomerkin myynti tuotti 2 320 395,25 mk. Julkaistiin lentopallon, sulkapallon ja salamapallon säännöt kansanpainoksena. |
1955 | Laturetket käynnistyivät. Hiihdettiin ensimmäinen 87 km Pirkan Hiihto (osanottajia 415). Lasten hiihtokoulukokeilut alkoivat. |
1958 | Polkuretket alkoivat. Ensimmäiset leiripäivät järjestettiin. |
1964 | Koulutuskeskus Kiilopää perustettiin. |
1968 | Lasten hiihtokoulutoiminta käynnistyi kautta maan. |
1970 | Ensimmäiset Erävaelluksen Suomen Mestaruuskilpailut Saariselällä (11 partiota) Jäsenmäärä yli 10 000 |
1974 | Suomen suurin laturetki Finlandia Hiihto käynnistyi. |
1975 | I Ulkoilukoferenssi Finlandiatalossa Keski-Suomen hiihtovaellukset käynistyivät. |
1978 | "Ylös, ulos ja ladulle!" kehotti Niilo Tarvajärvi. Maailman pisin yhtenäinen latu, Suomen Latu -hiihto Helsingistä Utsjoelle hiihdettiin 12.2. Kaikkiaan yhtenäisiä latureittejä syntyi 4700 km, laduilla hiihti 283 000 hiihtäjää. Hankittiin Ylläskartano ja Latukartano toimintakeskuksiksi. Jäsenmäärä yli 20 000 |
1980 | Hiihdettiin Laturetki-80, jonka osanottajat, 226 360 laturetkeläistä, kirjoittivat nimensä tasavallan presidentti Urho Kekkosen 80-vuotisonnittelukirjaan. Ensimmäiset lumenveistokilpailut. |
1981 | Jäsenmäärä yli 30 000 Suomen Latu luopui osuudesta Vuokatin Urheiluopistoon. |
1983 | Tunturikeskus Kiilopään kolme vuotta vanha päärakennus paloi. Uusi rakennettiin neljässä kuukaudessa. |
1985 | Ensimmäinen Suomi Meloo -kanoottiviesti |
1986 | Jäsenmäärä yli 40 000 |
1987 | Ensimmäinen Finlandia-kävely Tampereella |
1988 | Hiihdettiin maailman pisin hiihtovaellus Helsingistä, eduskuntatalolta Kiilopäälle ja Nuorgamista Kiilopäälle 1660 km. |
1990 | Avantouinti löi itsensä läpi Suomen Ladun toiminnassa. |
1992 | Retkiluistelijat perustivat oman yhdistyksen ja liittyivät Suomen Ladun jäseneksi. |
1994 | Hankittiin Hotelli Jeris. |
1995 | III Ulkoilukonferenssi Finlandiatalossa |
1997 | V Kuntoiluolympialaiset Vierumäellä. |
1998 | Jäsenmäärä yli 50 000 |
1999 | Akumaja hankittiin Suomen Ladun omistukseen. |
2000 | Latu ja Polku -lehden ulkoasu uudistui uuden vuosituhannen kunniaksi. |
2001 | Jäsenmäärä yli 67 000, jäsenyhdistyksiä 220. |
2002 | Oittaan Ulkoilukeskus avattiin Espoossa |
2003 | Jäsenmäärä yli 70 000, jäsenyhdistyksiä 230. |
2005 | 4. valtakunnallinen Ulkoilukonferenssi järjestettiin Finlandia-talossa marraskuussa. |
2007 | Järjestön uusi strategia vahvistettiin syksyllä. |
2008 | Suomen Latu täytti 70 vuotta ja juhlia vietettiin Helsingin yliopiston päärakennuksessa 5.1.2008. Lisäksi latuyhdistykset osallistuivat syntymäpäivien viettoon Ulkoilun juhlaa 70 vuotta -tapahtumin yli 50:llä paikkakunnalla. |
2009 | Suomen Ladun toimisto muutti Fabianinkadulta SLU-taloon Radiokadulle. Latu&Polku -lehteä uudistettiin sekä ulkoasun että sisällön osalta. |
| 2010 | Suomen Ladun uudet nettisivut julkaistiin. |
| 2011 | Jäseniä yli 78 000 yhteensä 222 jäsenyhdistyksessä. |
