Talviuinti

Talviuinti on yksi viime vuosien suosituimpia kunto- ja terveysliikuntalajeja. Viimeisten tutkimusten mukaan säännöllisesti, vähintään kerran viikossa talviuintia harrastaa 100 000 suomalaista ja lajin kokeilijoita on yli puoli miljoonaa.

Talviuinti on erinomainen tapa virkistyä ja saada uutta energiaa elämään. Jokainen joka on käynyt avannossa kertoo lähipiirilleen siitä hyvästä olosta joka kylmä kylpy aiheuttaa. Tärkeimmät syyt aloittaa talviuinti onkin ystävien innostaminen, uteliaisuus sekä terveydelliset syyt. Yhä useampi lajin aloittaja huomaa harrastuksella olevan selvästi terveyttä edistäviä vaikutuksia. Lajia harrastaa entistä enemmän myös nuoret ja miehet. Erityisesti laji on yleistynyt kaupunkilaisten keskuudessa.

Suomen Latu koordinoi lajin kehittämistä Suomessa. Suomen Ladulla on rekisterissään yli 200 taviuintipaikkaa ympäri Suomea.

Lajin kansainvälinen suosio on myös lisääntynyt. Eri puolilla Eurooppaa; Venäjällä, Iso-Britanniassa, Norjassa, Slovakiassa, Sloveniassa lajia harrastetaan kasvavassa määrin. Lajin suosiota on lisännyt kansainvälisten kilpailutapahtumien järjestäminen ja kansainvälisen harrastajakunnan verkostoituminen.

Talviuinti kasvattaa kylmäsietokykyä

Uusimmat tutkimukset osoittavat että ihminen voi tottua kylmään. Ihminen pyrkii supistamaan kylmässä käsien, jalkojen ja ihon verenkiertoa, jotta lämmönhukka pienenisi.
Ruskeaa rasvakudosta on ihmisellä niskan seudulla ja rintakehän suurten verisuonten lähellä. Viileässä oleskeleminen tai talviuinti aktivoi ruskean rasvakudoksen. Tämä selittää miksi jotkut ihmiset sietävät kylmää. Siihen vaikuttavat myös geneettiset ominaisuudet, terveys ja ravinto.

Ruskean rasvakudoksen päätavoite on tuottaa lämpöä samalla, kun se kuluttaa energiaa. Energiaa polttamalla kudos auttaa ylläpitämään sopivan ruuminlämmön. Sen sijaan valkea rasvakudos eli läski varastoi energiaa. Valkoisesta rasvasta on siis haittaa.
Ruskeaa rasvaa on niskan seudulla, koska tärkeintä on säilyttää aivot lämpimänä.

Lähde: Helsingin Sanomat, 20.2.2011