Euroopan kaukovaellusreitit

Useimmissa Euroopan maissa on suuret määrät eri pituisia, useimmiten kohtuullisen hyvin tai jopa erinomaisesti merkittyjä vaellusreittejä. Reitit seurailevat vanhoja tienpohjia, huoltoteitä, polkuja, jne. Ne voivat pohjautua myös esimerkiksi vanhoihin pyhiinvaellusreitteihin tai muihin vastaaviin. Näitä reittejä on sitten ajan mittaan yhdistelty eri nimisiksi pitemmiksi kokonaisuuksiksi, jotka jopa useiden satojen kilometrien pituisina ulottuvat esimerkiksi eri osavaltioihin tai jopa vieraisiin maihin.

Reittien varrella on aina sopivin välimatkoin ruokailu- ja yöpymispaikkoja niiden sivuamissa kaupungeissa ja kylissä. Vuoristossa on taas vuoristomajoja.

Reittien kunnosta vastaavat omilta osiltaan paikalliset vaellusseurat. Useilla seuduilla on reitistöstä ensiluokkaiset vaelluskartat (usein 1:25.000) joiden avulla liikkuminen on helppoa, monasti nämä vaelluskartat ovat ilman korkeuskäyriä, joten korkeuserot on esitetty erillisellä profiilipiirroksella. Vaellusseurat julkaisevat taas pienimuotoisesti tehtyjä, usein erittäin pikkutarkkoja reittiselostuksia heidän vastuullaan olevista reittiosuuksista tai omista paikallisista reiteistään, joissa matkat usein on ilmaistu sekä kilometreinä että (erittäinkin vuoristossa) vaellusaikana. Oppaassa on myös tavallisesti ilmaistu erilaiset nähtävyydet reitin varrella, kaupunki-infojen osoitteet ja puhelinnumerot, hotellien, majatalojen, yms. osoitteet sekä puhelinnumerot, jne.

Valitessaan haluamansa vaellusreitin, voi siitä tilata reittiselostuksen ja (mahdollisesti tarvittavan) kartta-aineiston. Reittioppaassa on myös tavallisesti paikat tarkistusleimoille. Kun leimat on saatu, voi postikorttimuotoisen tarkistuskappaleen lähettää seuralle ja saada reitin kunniakirjan. Joku tällainen yhden seuran hoitama vaellusreitti voi myös olla osa Euroopan Kaukovaellusreittiä.

Euroreittejä, eurooppalaisia kaukovaellusreittejä on tällä hetkellä 11 kappaletta kokonaispituudeltaan lähes 60.000 km.

Euroreitin on kuljettava vähintäin kolmen eurooppalaisen maan alueella, oltava vähintäin 500 km pitkä ja saatava hyväksyntä Euroopan Vaellusliitolta. Reittejä valvoo vaellusliiton reittitoimikunta, jonka alaisuudessa kullakin reitillä on vastuuhenkilönsä, joka puolestaan valvoo reittinsä eri osien hoitavien järjestöjen toimintaa. Euroreiteistä on julkaistu useita oppaita ja hyviä karttoja.

Tässä yhteydessä kannattaa selvittää, että kyseessä ei suinkaan ole mikään euro(byrokraattinen) standardi, vaan E-tunnus on yksinkertaisesti tullut Eurooppa-sanasta ja tässäkin tekstissä käytetty "euroreitti" on vain kirjoittajan lyhennysyritys sanalle "eurooppalainen kaukovaellusreitti". Sama koskee reittien merkintää. Ranskasta lähtöisin olevaa puna-valko- raidallista merkintää käytetään paljon, mutta rinnan tai sijasta on käytössä myös erilaisia muita merkintätapoja. Euroreitin osilla voi hyvin olla myös omia reittinimiä merkintöineen, joiden rinnalla "avainkohdissa" on lisämerkintänä "Euroopan kaukovaellusreitti E6 tai E10 European long-distance foothpath".

(Lähde: Eero Hämäläinen)