Varusteet
Kanoottia hankkiessa ja valitessa on paikallaan miettiä, missä ja mihin tarkoitukseen kanoottia käytetään. Kanootin muoto vaikuttaa sen ketteryyteen, nopeuteen, kestävyyteen ja kuormattavuuteen. Eri tarkoituksiin suunnitelluissa kanooteissa painottuvat eri ominaisuudet ja useimmiten kanootin muoto on eri ominaisuuksien kompromissi. Kilpakanootissa tärkeintä on nopeus ja toisena ääripäänä olevassa koski- eli slalomkajakissa ketteryys. Kanootin, niin inkkarin kuin kajakinkin, sivuttaisvakavuuteen vaikuttavat pohjan leveys ja reunojen pyöreys sekä painopisteen sijainti.
Jokaisen kanootin on mallista riippumatta vedellä täyttyneenäkin pysyttävä pinnalla eli kelluttava. Kanootin pitäisi kellua vaakasuorassa, joten kellukkeita on oltava molemmissa päissä. Tarkoitus on, että veden varaan joutunut henkilö voi käyttää kanoottia kellukkeenaan. Myös kanootissa olevat varusteet edesauttavat kanootin kellumista. Inkkarikanooteissa näkee käytettävän paljon ilmatiiviitä varustetynnyreitä, jotka toimivat myös hyvinä kellukkeina. Ne ovatkin helppokäyttöisiä ja käytännöllisiä pakkauksia, ja niitä on saatavissa melonnan ja retkeilyn erikoisliikkeistä.
Inkkari sopii joille ja järville
Kanadalaiskanootti eli intiaanikanootti eli inkkari on kanneton, avoin kanootti, yleensä kahden melottava, jossa on penkit istuimina. Melat ovat yksilapaisia ja etu- ja takapenkkiläinen melovat eri puolilta kanoottia. Inkkarimelaan tartutaan kuin lapioon, toisella kädellä käsikahvaan ja toisella melanvarteen riittävän alhaalta. Inkkari on retkimelontaan erityisen sopiva kulkuväline, koska siihen mahtuu runsaasti retkivarusteita ja sen kantavuus on hyvä. Retki-inkkarin tavallisin pituus on noin 5 metriä ja valmistusmateriaaleina käytetään polyeteeniä, lasikuitua tai alumiinia.
Inkkarikanootissa tulisi olla tavaroiden kiinnittämistä varten sisäpuolella esimerkiksi narulenkit tai koukut. Retki-inkkarissa on hyvä olla myös aallokkopeite, joka pitää veden laidan ulkopuolella. Peitteen on oltava niin vahva ja hyvin kiinnitetty, ettei isokaan aalto paina peitettä sisään. Hyvällä peitteellä varustettua inkkaria voidaan sanoa joka sään retkeilyvälineeksi.
Kajakki on ketterä
Eskimoiden kanootti, kajakki, on matala ja kannellinen kanootti, joko kajakkiyksikkö tai kajakkikaksikko. Kajakissa istutaan pohjalla tai kuppimaisessa istuimessa ja sitä melotaan kaksilapaisella melalla. Kajakkien ominaisuuksina intiaanikanootteihin verrattuna on suurempi nopeus eli virtaviivaisempi muoto ja ketteryys, joka saavutetaan pyöristetyllä kananmunamaisella pohjamuodolla. Kajakin kansi on kupera ja reunat pyöristetyt, mikä auttaa aaltojen tuoman veden virtaamista pois kanootin kannelta.
Kajakissa on myös vahvat jalkatuet, jotta istuma-asento olisi tukeva ja melan liikkeet välittyisivät kajakkiin heti. Sisäänmenoaukon reunoista on saatavissa polville tukea, mikä ominaisuus on edellytyksenä eskimokäännöksen tekemiselle. Aukkopeite on jokaisen kajakin perusvaruste, se estää veden valumisen kajakin sisätiloihin ja tuo näin mukavuutta ja lisää melonnan turvallisuutta. Mallista riippuen saattaa kajakissa olla joko kiinteä peräsin tai peräsin, jota ohjaillaan jalkaterillä paineltavilla ohjainlaitteilla.
Hyvä mela on varren kiinnipitokohdasta aivan sileä, jotteivät kädet hierry rakoille. Melan tulee myös istua hyvin melojan käteen eli melan valinta on yksilöllinen asia. Huono, sopimaton mela väsyttää turhaan käsiä, jolloin retkimelonnan nautinto katoaa. Varren materiaali vaikuttaa myös melonnan mukavuuteen. Puuvartinen mela tuntuu lämpimältä kädessä, mutta metallivartinen mela on huolettomampi ja kestää paremmin iskuja ja kolhuja. Retkimelonnassa joudutaan toisinaan ottamaan tukea pohjasta, rantakivistä ja laiturista, mikä asettaa lisävaatimuksia melan valinnalle.
