Tutkittua

Tällä sivulla kerrotaan mielenkiintoisista ja ajankohtaisista ulkoiluun, ulkoilun terveysvaikutuksiin, ulkoilun edistämiseen ja olosuhteisiin sekä yhdistystoimintaan liittyvistä tutkimuksista, hyvistä käytännöistä ja suosituksista.

Voimapolulla on hyvinvointia edistävä vaikutus

Voimapolku on luontoon rakennettu reitti, jonka varrella on elpymistä edistäviä harjoitteita. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksessa valtaosa kyselytutkimukseen vastanneista koki, että voimapolulla on psyykkistä terveyttä edistävä ja parantava vaikutus. Noin 70 % polun kulkeneista tunsi olonsa parantuneen reitin kiertämisen jälkeen. Erityisen myönteisesti se vaikutti stressistä kärsiviin. Parantava vaikutus perustui luontoon ja rentoutumista edistäviin harjoitteisiin. Reitin varrelle sijoitetuista harjoitteista erityisen hyvänä pidettiin mielipaikka-harjoitetta. Siinä kunkin ihmisen piti etsiä lähistöltä oma mielipaikka ja hakeutua sinne. Kävijöillä oli valittavana joko 4,4 tai 6,6 kilometrin pituinen reitti. Pidemmän polun parantavat vaikutukset olivat paremmat kuin lyhyemmän.

Lue lisää: www.metla.fi/uutiskirje/hyv/2011-02/uutinen-2.html

Liiallinen istuminen on terveydelle vaarallista

Monien tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen taustalta löytyy yksi yhteinen tekijä: pitkäkestoinen istuminen. Nykyihminen viettää suuren osan valveilla olo ajastaan istuen. Pitkäaikaisella istumisella on monia haitallisia vaikutuksia aineenvaihduntaan ja sitä kautta terveyteen laaja-alaisesti. Istuminen on haitallista myös fyysisesti aktiiviselle henkilölle, jos muu aika vietetään pääsääntöisesti istuen. Terveyshaittoja voidaan vähentää paitsi istumisaikaa vähentämällä, myös istumisen säännöllisellä tauottamisella.

Lue lisää: www.lts.fi/filearc/823_L%26T109_4-7.pdf

Pelot ja vaikea ympäristö voivat sulkea iäkkäät kotiin

Ulkona liikkuminen on perusedellytys iäkkään ihmisen itsenäiselle suoriutumiselle päivittäisistä toiminnoista. Ympäristötekijät voivat kuitenkin luoda esteitä ulkona liikkumiselle, erityisesti silloin kun liikkumiskyky on heikentynyt.  Noin joka toinen tutkimukseen osallistunut kertoi esteistä kotinsa lähiympäristössä. Ympäristön esteet, erityisesti pitkät etäisyydet palveluihin ja levähdyspaikkojen puute, lisäsivät riskiä uusien kävelyvaikeuksien syntymiseen. Haasteellinen ympäristö myös lisäsi hyväkuntoisten ikääntyneiden ulkona liikkumisen pelkoa. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista pelkäsi liikkua ulkona. Erityisesti liikenteen melu lisäsi pelkoja, mutta myös katujen huono kunto ja mäkinen maasto olivat turvattomuuden taustalla. Tämä selvisi TtM Merja Rantakokon Jyväskylän yliopiston väitöskirjasta ”Ulkoympäristötekijät, ulkona liikkumisen heikkeneminen ja elämänlaatu iäkkäillä ihmisillä”.

Joka kymmenes suomalainen harrastaa talviuintia

Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnallisen Ulkoilututkimuksen ennakkotulosten (2009) mukaan mukaan, joka kymmenes suomalainen käy ainakin kerran vuodessa avannossa. Talviuimareita on selkeästi kahdenlaisia: toiset kastautuvat kerran tai kaksi avannossa talven aikana ja nauttivat elämyksestä, jonka kihelmöivä verenkierron nousu aiheuttaa. Toiset taas jäävät siihen koukkuun ja talviuinnista muodostuu heille säännöllinen harrastus. Reilu 3 % suomalaisista ilmoittaa harrastavansa avantouintia säännöllisesti, eli ainakin kerran kuukaudessa.

Lue lisää:
www.suomenlatu.fi/suomen_latu/hankkeet/terveytta_talviuinnista/talviuintitutkimus

Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 -tutkimuskatsaus on tiivis paketti Suomessa tehtyjen väestötasoisten liikuntatutkimusten päätuloksista. Keskeisiä johtopäätöksiä katsauksessa ovat lasten fyysisen aktiivisuuden romahtaminen murrosiässä, huonokuntoisten nuorten miesten määrän jatkuva kasvu ja huoli viidenneksen työikäisen väestön liikkumattomuudesta. Iäkkäistä vain yksi kahdestakymmenestä liikkuu suositusten mukaisesti katsauksen perusteella. Koko väestölle suunnattujen fyysisen aktiivisuuden edistämistoimien lisäksi tarvitaan kohdennettuja toimia vähän liikkuville ja liikkumattomille. Maankäytön, ympäristön ja liikenteen suunnittelu vaikuttavat omatoimisen liikkumisen edellytyksiin, määrään ja kulkutapavalintoihin. Kuntatasolla liikkumattomuuden syiden vähentämistä ja fyysisen aktiivisuuden edistämistä tulisi tehdä yli hallintokuntien ulottuvana yhteistyönä. Toimijoiden (kunta, yksityiset toimijat, kolmas sektori) yhteistä panosta tulisi hyödyntää liian vähän liikkuvien ja liikkumattomien aktivoimisessa.

Lue lisää: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM15.pdf?lang=fi

Terveyttä edistävän liikunnan nykytila kunnissa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) keräsi vuonna 2010 terveyttä edistävään liikunnan tietoja kuntien liikuntatoimilta. Tiedot saatiin 268 kunnasta. Tiedonkeruun tulokset vahvistavat tietoa kuntien moninaisista terveyttä edistävän liikunnan käytännöistä. Suuret ja pienet kunnan eroavat monella osa-alueella toisistaan. Alle puolet kunnista oli käsitellyt liikunnan edistämistä kuntastrategiassaan ja kolmannes kunnista oli laatinut liikuntastrategian tai -suunnitelman. Kansallisten liikunnan edistämisen ohjelmien ja suositusten käsittely liikuntatoimessa oli vähäistä ja neljäsosa kunnista ei laatinut hyvinvointikertomusta. Puolessa kunnista oli luottamushenkilöhallinnossa päätetty toimenpiteistä, joiden tavoitteena on edistää väestön liikuntaa. Puolet kunnista oli arvioinut, mitkä liikuntapaikat edistävät muita enemmän kuntalaisten terveyttä ja suurissa kunnissa arvio vaikutti resurssien jakoon liikuntapaikkojen välillä. Erityisesti suurissa kunnissa toimi liikuntatoimen ja liikuntaseurojen yhteiselin, jossa seuroilla oli mahdollisuus vaikuttaa terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen. Kunnat olivat aktiivisesti keränneet asiakaspalautteita liikuntapaikkojen ja -palveluiden käyttäjiltä. Kuitenkin vain pieni osa kunnista oli käsitellyt kerättyä palautetta.

Lue lisää: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisu/2011/Terveytta_edistava_liikunta_kunnissa_Perusraportti_2010.html

Pyöräilyn olosuhteissa määrä ei korvaa laatua

Kuntaliitto, Pyöräilykuntien verkosto ja KKI -ohjelma toteuttivat yhteistyössä vuonna 2010 Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvityksen. Suomessa on selvityksen mukaan paljon pyöräteitä, mutta laadussa ja jatkuvuudessa on parantamisen varaa. Pyöräilyn seuranta on vähäistä ja vain neljäsosassa kunnista kuntalaiset kokevat pyöräilyn olosuhteet laadukkaiksi. Niissä 15 kunnassa, joissa on pyöräilyn kehittämisohjelma, on 2000-luvulla rakennettu enemmän pyöräteitä ja tehty yleisemmin poliittisia päätöksiä pyöräilyn edistämiseksi kuin kunnissa, joissa kehittämisohjelmaa ei ole. Kehittämisohjelma lisäsi todennäköisyyttä, että kunnassa on pyöräilyn vastuuhenkilö, pyöräilyasioita käsittelevä työryhmä, pyöräilykartta ja asukkailta kerätään palautetta pyöräilyn olosuhteista.

Lue lisää: http://www.kki.likes.fi/pages/UserFiles/File/Materiaalit/pyorailyselvitys_netti.pdf

Yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu parantaa terveyttä ja elämänlaatua

Lihavuus ja liikkumattomuus sekä usein myös ikääntyminen aiheuttavat terveydelle epäedullisia aineenvaihdunnallisia ja toiminnallisia muutoksia. Tämän vuoksi on tärkeää pyrkiä ehkäisemään sairastumiselle altistavia tekijöitä jo varhaisessa vaiheessa ennen oireiden ilmenemistä. Elina Sillanpää vertaili Jyväskylän yliopiston väitöskirjassaan kestävyys- ja voimaharjoittelun sekä yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutusta keski-ikäisten ja ikääntyvien naisten ja miesten kehon koostumukseen, metaboliseen terveyteen, fyysiseen suorituskykyyn ja elämänlaatuun. Tehokkaimmaksi paljastui yhdistelmäharjoittelu.

Lue lisää: www.slu.fi/lum/numero-2-2011/tutkittua/vaitos-yhdistetty-voima-ja-kesta/

Kansallispuistot vetivät taas väkeä ja toivat tuloja

Valtion sijoitus kansallispuistoihin tuli myös vuonna 2010 moninkertaisesti takaisin tuloina ja työpaikkoina. Viime vuonna kansallispuistoissa käytiin noin 1,96 miljoonaa kertaa, ja kävijöiden rahankäyttö tuotti puistojen lähialueille yhteensä 108,9 miljoonaa euroa. Kun tuloja verrataan retkeilypalvelujen kustannuksiin, kustannus-hyötysuhde on keskimäärin seitsemänkertainen. Runsaatkaan kävijämäärät kansallispuistossa eivät kuitenkaan tuo rahavirtoja alueelle, jos seudulta puuttuvat matkailupalvelut. Kansallispuistojen vetovoimaan perustuvan elinvoimaisen matkailuelinkeinon luominen ja ylläpitäminen voi onnistua, jos kansallispuistomatkailua kehitetään yhdessä seudun muiden vetovoimaisten matkailukohteiden kanssa.

Lue lisää: www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Tiedotteet2010/Sivut/Kansallispuistoistatyota.aspx

Kuinka aktiivinen terveyden edistäjä kuntasi on?

Käy testaamassa Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemalla TEA -viisarilla, joka kertoo kuntasi aktiivisuuden terveyden edistämisessä. TEAviisari -verkkopalveluun koottuja tietoja on mahdollista myös vertailla kunnittain. Vertailujen avulla näet myös miten kuntasi esimerkiksi sijoittuu reittien osalta verrattuna valtakunnalliseen tilanteeseen. Tiedot on koottu vertailukelpoisella tavalla suoraan kunnista ja tilastoista.

Lue lisää: www.thl.fi/TEAviisari

Vapaaehtoistyö kiinnostaa

Yli 600 000 suomalaista tekee vapaaehtoistyötä liikunnan ja urheilun parissa. Vapaaehtoistyötä tehdään keskimäärin kymmenen tuntia kuukaudessa. Liikunnan ja urheilun parissa toimivien vapaaehtoisten määrä on säilynyt ennallaan, mutta samat ihmiset toimivat monessa eri roolissa: huoltajina, ohjaajina, seurajohdossa ja monissa muissa tehtävissä. Seuramäärän ja harrastajien lisääntyminen on tuonut tunteen vapaaehtoisten määrän vähenemisestä. Absoluuttisesti vapaaehtoisia on kuitenkin yhtä paljon kuin ennenkin. Kasvavien harrastajamäärien vuoksi valmentamiseen, ohjaamiseen ja uusien seurojen hallintotehtäviin tarvitaan lisää vapaaehtoisia, muuten seuroihin kohdistuviin toiveisiin vastaaminen on haastavaa. Palkattujen työntekijöiden määrä seuratoiminnassa on viime vuosina lisääntynyt ja kasvu tulee jatkumaan. Tästä huolimatta vapaaehtoiset ovat edelleen seuratoiminnan kivijalka.

Lue lisää: www.slu.fi/liikuntapolitiikka/liikuntatutkimus2

Retkiluistelu, avantouinti ja lumikenkäily nousevia lajeja

Metsäntutkimuslaitos on julkaissut ensimmäiset tulokset luonnon virkistyskäytön valtakunnallisesta inventoinnista. Julkaistut tulokset ovat osa vuosina 2009 ja 2010 kerättävää laajempaa aineistoa, jota tullaan vertaamaan vuoden 2000 ulkoilutilastoihin. Ensimmäisten tulosten mukaan talvilajeista nousussa ovat retkiluistelu ja avantouinti. Retkiluistelun harrastajamäärät ovat kolminkertaistuneet ja avantouinnin sekä lumikenkäilyn harrastajamäärät nelinkertaistuneet 9 vuodessa. 

Ulkoilua rajoittavat eniten henkilökohtaiset syyt

Metsäntutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan noin 10 prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä ulkoilee harvemmin kuin kerran kuussa. Varsinkin ikääntyneiden joukossa on henkilöitä jotka harrastavat ulkoilua harvemmin kuin kerran vuodessa. Tärkeimpiä ulkoilua rajoittavia tekijöitä olivat terveyteen liittyvät rajoitteet sekä nuoremmalla väestöllä ajanpuute.

Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa 

Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunnan kuntaryhmä laati suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa.  Suositukset julkaistiin kesällä 2010 viiden ministeriön sekä Kuntaliiton ja liikuntajärjestöjen yhteistyöllä. Suositusten tavoitteena on kannustaa kuntia tekemään liikunnasta kunnan keskeinen strateginen valinta. Muistilistojen avulla tuetaan eri hallintokuntien johtoa ja tarjotaan ideoita edellytysten luomiseksi erityisesti terveyttä edistävän liikunnan kannalta.  

Ulkoilusuositukset ikääntyneiden ulkoiluun